Pyytäjän vaistolla

Professori Heikki Henttonen viihtyy punkki- ja myyräjahdissa. Suomi on hänen mukaansa eläimistä ihmisiin leviävien tautien suhteen vielä lintukoto.

Heikki Henttonen pyydystää punkkeja metsäteiden varsilta Kuhmoisissa. (Kuvaaja: Seppo Samuli)

Professori Heikki Henttonen astelee metsäautotien laitaa. Kädessään hänellä on puukeppi, jonka päähän on kiinnitetty valkoinen kangas. Meneillään on punkkijahti. Kangas viistää tien piennarta Henttosen kulkiessa eteenpäin.

”Tämä on hauskaa hommaa. Sopii tällaisille vanhoille herrasmiehille”, hän sanoo.

Henttonen pysähtyy tasaisin välimatkoin katsomaan, onko saalista tullut. Varsinkin taigapunkit viihtyvät hyvin puolivarjoisten metsäteiden varsilla. Toukokuun alun päivänä ne tuntuvat tosin lymyävän kankaan ulottumattomissa. Henttosen mukaan taustalla on keskipäivän paahde ja tuuli, illalla saalista tulee paremmin.

Lopulta kuitenkin tärppää, valkoisessa kankaassa näkyy parin millimetrin mittainen liikkuva musta piste.

”Koiras”, Henttonen toteaa ja noukkii punkin pinseteillä koeputkeen.

Ollaan Kuhmoisissa Keski-Suomessa. Luonnonvarakeskuksessa (Luke) tutkimusprofessorina työskentelevä Henttonen käy seudulla neljä kertaa vuodessa keräämässä tienvarsien ja tien-varsimetsien punkkeja talteen.

”Parhaimmillaan olen saanut kankaaseen parinkymmenen metrin vedolla 20–30 punkkia”, hän kertoo.

Henttonen selvittää, mitä lajia, sukupuolta ja kehitysvaihetta punkit ovat. Sitten Helsingin yliopiston virologit tutkivat, kantavatko punkit taudinaiheuttajia.

Pelkoa vastaan

Punkit ovat Suomessa merkittävimpiä eläimestä ihmiseen siirtyvien tautien levittäjiä. Ne levittävät muun muassa borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.

Eläimistä ihmisiin leviäviä tauteja on useita, mutta yleisyydessään samalle tasolle punkkien levittämien tautien kanssa nousee Henttosen mukaan Suomessa vain myyrien levittämä myyräkuume. Myyräkuumeeseen sairastuu vuosittain 800–3 300 ihmistä. Borrelioosiin taas sairastui vuonna 2017 reilut 2 000 ihmistä ja puutiaisaivokuumeeseen reilut 80 ihmistä.

”Epäillään tosin, että borrelioositapauksia olisi todellisuudessa enemmän”, Henttonen sanoo.

Kaikkiaan Suomi on hänen mukaansa eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien suhteen kuitenkin vielä lintukoto. Maailmalla tauteja levittävät varsinkin hyttyset. Suomessa taudinaiheuttajia suurempi uhka alkaa Henttosen mielestä olla se, etteivät ihmiset uskalla enää mennä metsään.

Pelon torjumiseksi ja tiedettä popularisoidakseen Henttonen on kirjoittanut eläimistä ihmisiin tarttuvista taudeista kirjan. Hiljan ilmestyneessä Tauteja luonnosta -kirjassa (Metsäkustannus, 2018) on omat osionsa niin borrelioosille ja myyräkuumeelle kuin jänisrutolle, ekinokokeille, trikinelloosille ja rabiekselle.

”Kirja on suunnattu maallikoille. Se auttaa suhteuttamaan riskit ja toimimaan luonnossa niiden mukaan”, Henttonen sanoo.

Myyrätutkimus jatkuu

Vaikka punkit ovat viime vuosina työllistäneet Henttosta, hän sanoo olevansa edelleen pohjimmiltaan myyrätutkija. Myyristä Henttonen kiinnostui jo 13-vuotiaana, ja kun hän pari vuotta myöhemmin tutustui sopulitutkija Asko Kaikusaloon, veivät myyrät mukanaan.

”Ehkä minussa on pyytäjävaistoa”, Henttonen pohtii.

Vuonna 1970 Henttonen ryhtyi tutkimaan myyrien kannanvaihteluita Lapissa ja sairasti neljä vuotta myöhemmin myyräkuumeen – tosin tietämättä, mistä taudissa ole kyse. Kun myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus vuonna 1979 löydettiin, pyydettiin taudille immuunia Henttosta mukaan tutkimuksiin. Sittemmin myyrätaudit veivät hänet johtotehtäviin EU:n kansainvälisiin tutkimusprojekteihin.

Kesäkuun alussa Henttonen matkaa jälleen Lappiin. Hän on tutkinut Pohjois-Suomen myyräkantojen vaihtelua 48 vuoden ajan. Vuoden lopussa Henttonen jää eläkkeelle, mutta tutkimustyötä hän aikoo jatkaa.

Julkaistu Metsälehdessä 10/2018. Metsäkustannus on Metsälehden julkaisija.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Keskustelut