Ruotsin ja Suomen hirvet kutistuvat

Ruotsissa hirvenvasojen teuraspaino on 35 prosenttia alempi kuin 1970-luvulla. Sama ilmiö on havaittu myös eteläisessä Suomessa

Ruotsin hirvenvasat ovat entistä pienempiä. Vasojen kutistuminen huomattiin, kun tutkijat vertasivat metsästäjien vuodesta 2007 alkaen keräämiä saalistietoja 1970-luvulla Ruotsin ympäristökeskuksessa kolmen läänin alueelta tehtyyn selvitykseen.

Tulos on hätkähdyttävä. Samoilta seuduilta kaadettujen vasojen teuraspainot ovat laskeneet vajaassa 40 vuodessa 35 prosenttia – 70-luvun vasa painoi 77–85 kiloa, viime vuosina ammutut 55–68 kiloa. Havainto perustuu 17 500 eläimen punnitustietoihin.

Hirviin erikoistunut Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Jyrki Pusenius kertoo, että sama ilmiö on havaittu myös läntisellä Uudellamaalla ja lounaissaaristossa. Havainnot perustuvat metsästäjien ilmoituksiin.

”Näillä alueilla ovat vasojen teuraspainot ovat tällä vuosituhannella pudonneet 10–15 kiloa”, Pusenius kertoo.

Laidunmaista kilpaillaan

Jatkuviin hirvituhoihin tuskastuneille metsänomistajille hirvien riutuminen voi luvata hyvääkin. Pienet vasat jäävät aikuisinakin pieniksi ja tuottavat vähemmän ja pienempiä vasoja. Tuloksena saattaa olla itseään ruokkiva kierre, joka heikentäisi hirvikantoja.

Vasojen pienenemiseen arvellaan olevan useita syitä. Ruotsin maatalouskorkeakoulun riistatutkija Fredrik Widemon luettelemista syistä konkreettisin on kilpailu ruoasta.

Hänen mukaansa hirvien pahin kilpailija ovat muut hirvieläimet, Ruotsissa erityisesti kauriit. Lounais-Suomessa pahimmin hirvien kanssa ravinnosta kilpailevat yli äyräidensä runsastuneet valkohäntäpeurat. Kilpailu pakottaa hirvet tyytymään vähäarvoisempaan ravintoon.

Ruotsin hirvikanta puolitettu

Widemon mukaan niukkuus ravinteista ei kuitenkaan yksinään selitä vasojen pienenemistä ja hirviemien hedelmällisyyden alentumista.

Taantuminen on hänen mukaansa jatkunut, vaikka Ruotsin hirvikanta on alennettu puoleen siitä, mitä se suurimmillaan on ollut.

”Ruotsissa on alueita, joissa hirvikanta on laskenut ja ravintoa pitäisi riittää, mutta vasojen keskipaino laskee edelleen ja hirvien lisääntyminen heikkenee.”

Hän arvelee, että myös ilmastonmuutos on osaltaan kutistamassa hirvenvasoja. Voi olla, että vasat syntyvät väärään aikaan, jolloin rehua on niukasti tai se on huonolaatuista. Toisaalta kuumat kesät saattavat heikentää rehun laatua ja aiheuttaa hirville lämpöstressiä.

Tutkija Juho Matala Lukesta kertoo, ettei vasojen pienenemisen syitä ole Suomessa analysoitu.

”Kyllähän noilla alueilla (etelärannikko ja lounaissaaristo) on runsaasti valkohäntäpeuran ja metsäkauriiden kannat, joten samaa syytä voi olla kuin Ruotsissa. Toisaalta tuolla on myös runsaat hirvikannat ja edelleen isot kantatavoitteet hirvellä, eli voi olla syytä siinäkin. Mutta, kuten todettu, tutkittua tietoa meillä ei toistaiseksi ole.”

Ruotsin hirvenvasojen kutistumisesta kertoi ensin sanomalehti ATL.

Kommentit (1)

  1. Eikös Maatalousministeriö perustellut hirvenmetsästysajan aloituksen myöhentämistä tällä vasojen pienentymisellä. Ollaan muutama vuosi noudatettu uutta metsästysaikaa. Eipä ole vasojen pienentyminen pysähtynyt.

    Pitäisiköhän tunnustaa, että argumentit eivät olleet pitäviä ja lopettaa monia metsästäjiä haittaa aloituksen siirtyminen ja palata entiseen.

    Eipä taida löytyä sellaista tyyppiä Ministeriössä, joka tunnustaisi virheensä. Koirien käytön salliminen tammikuun alussa ei paljon auta. Metsätiet saattavat olla tukossa, pakkasta 30 astetta. Pimeää.

    Tietysti monta syytöntä autoilijaakin on joutunut myöhennetyn aloituksen vuoksi hirvionnettomuuteen. Ehkä joku kuollutkin. Eihän tämä tietenkään kuulu Maatalousministeriön virkamiehille.

Luonto Luonto

Keskustelut

Suo

Kuvat