Siinä missä arviolta viitisentoista prosenttia suomalaisista kärsii keväisin puiden siitepölyallergiasta, on vastaava luku Japanissa puolta korkeampi. Maan kansalaisia allergisoiva puulaji vain on toinen, ja sitä kasvatetaan runsain mitoin ympäri saarivaltakuntaa.

Suomalaiset tuntevat puun nimeltä sugi tai sugipuu (Cryptomeria japonica). Japanin ja Suomen ulkopuolella punarunkoista sugia kutsutaan hieman vääristyneesti japaninsetriksi (englanniksi ”Japanese cedar”). Kasvitieteessä setrit kuuluvat kuitenkin täysin eri havupuuheimoon; mäntykasveihin. Sypressikasveihin kuuluva sugi taas on sukunsa ainoa lajiedustaja.

Punarunkoinen puu muistuttaa kauempaa katsellen hieman Kalifornian punapuuta. Majesteettiset mitat saavuttavan sugin pistäväkärkiset neulasmaiset lehdet ovat lyhyitä, jopa puolta lyhyempiä kuin metsäkuusella (Picea abies).

Kuten koivu suomalaisille, on sugi japanilaisille lähes kansallissymbolin asemassa useissa maakuntahallinnon prefektuureissa ja kaupungeissa. Puun on väitetty saavuttaneen suurimmillaan lähes stadionintornin korkeuden, mutta normimitat ovat pääsääntöisesti Aulangon näkötornin ja Pispalan haulitornin väliltä. Rungon paksuus voi helposti huidella useassa metrissä.

Puu on alun perin kotoisin Japanista, mutta sitä viljellään Aasiasta Eurooppaan aina Azoreita myöten. Kiinassa sitä on viljelty jo niin pitkään, että puu luetaan siellä luontaisiin lajeihin.

Kestävää puurakentamista ja aivastelua

Sugia on käytetty maailman vanhimpiin puurakennuksiin kuuluvassa japanilaisessa Hōryū-ji-temppelissä. Puinen rakennus on pystytetty 600-luvun alussa, ja sen puuosat ovat aloittaneet kasvunsa satoja vuosia – jopa toista tuhatta vuotta sitä ennen.

Rakennuspuuna sugi on kevytrakenteista mutta äärimmäisen lahonkestävää. Elävän puun kuorta vaurioitettaessa punertava pihka- ja resiinivuoto hukuttaa tai tyrehdyttää helposti puun kimppuun iskeytyvien hyönteisten tai sienten etenemismahdollisuudet.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 6/2019

• Lisää maailman puista: Amerikan kansallinen joulukuusi

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.