Ladataan...
Suojelualueetko syynä kirjanpainatuhoihin – tutkijat vastaavat
Hakkuuaukkojen reunoilla, tuulenkaadoilla ja kuivuudella on suurempi vaikutus kirjanpainajien lisääntymiseen.
Tilaajille
Hakkuuaukkojen reunoilla, tuulenkaadoilla ja kuivuudella on suurempi vaikutus kirjanpainajien lisääntymiseen.
Metsänhoito
Kirjanpainajatuhoihin on mielestäni monta syytä. Usein kyseessä on kuusen darvinismiin perustuva altistuminen kirjanpainajatuhoille.
Syksyllä pakkaskaudet ennen lumen tuloa jäädyttävät kuusen pintajuuret estäen kosteuden virtaukset.
Kevätahava saa neulaset kuivumaan ja karisemaan keväthangille. Jos sen päälle tulee vielä ongelmaa kuivuudesta kuusessa on enää kahden tai kolmen vuoden neulaset ja kärkisilmu, kun pitäisi olla viiden tai seitsemen vuoden neulaset ja kärkisilmu.
Puut karistavat neulasiaan selvitäkseen jotenkin hengissä. Kuusi on kuitenkin stressaantunut, eikä kaarnakuoriainen saa vastaansa pihkaa kuten terveessä puussa, vaan pystyy valtaamaan vahingoittuneen puun.
Tämä on täyttä mututietoa.
On kiistatonta, että pois korjamattomat tuulenkaadot aiheuttavat useimmiten kirjanpainahyökkäyksen riippumatta metsän käyttötarkoituksesta.
Kuivuuden aiheuttaja on Suomessa tyypillinen ylitiheys, jota ilman puille riittäisi vettä hyvään puolustuskuntoon.
Turvemailla huono tai olematon ojitus ajaa puiden juuret pintaan pohjavettä pakoon, jolloin juuret eli puut kuivuvat helposti keskikesän kuivuusjaksoissa.
Heikentyneen kuusimetsän uudistus, reippaat harvennukset, tuuhean ja pitkän latvuston jatkuva ylläpito valtapuissa, reippaat harvennukset, tuulenkaatojen pikainen korjuu ja riskialueilla kuusikuitukasat keväällä pyyntipuina (jotka viedään ennen juhannusta) ovat tehokeinot kirjanpainajia vastaan.
Väitän, että kaikinpuolin järkeästi hoidetuissa ja uudistetuissa metsissä kaikenlaisten tuhojen riski ja epidemiat olisivat minimaalisia. Viime vuosikymmenten viherpesulla mm. valtavien tuulituhojen jättämisillä sumeilematta ötököille, on tehty peruuttamatonta vahinkoa tuhojen kierteenä.