Suuntana sekametsät

Usean puulajin metsien ennakoidaan kestävän parhaiten muuttuvaa ilmastoa. Ilman hirvikantojen harventamista haaveet lehtipuiden lisäämisestä jäävät kuitenkin haikailuksi.

Koivua syntyy vähänkin rehevämmille maille, mutta sen kasvattaminen sekapuustoksi on haastavaa. (Kuvaaja: Mikko Riikilä)

Kuusen vuosikymmenien jälkeen metsäväki on innostumassa sekametsistä, ja jälleen uutta suuntaa haetaan käytäntö edellä. Luonnonvarakeskuksen suuri sekametsätutkimus – Sekava-hanke – on vasta käynnistymässä.

Metsäyhtiöt Metsä Group ja UPM tähyävät kohti sekametsiä erilaisilla linjoilla. Metsä Group suosisi männyn ja kuusen sekaviljelyä. UPM:n metsänhoidon kehityspäällikkö Heli Viiri puolestaanhaluaa lisätä lehtipuiden osuutta havumetsissä.

”Pyrkimyksenämme on pienentää ilmastonmuutoksen tuomia riskejä. Tavoittelemme pitkällä aikavälillä 20 prosentin lehtipuusekoitusta. Haluamme myös lisätä koivun istutuksia.”

Hän viittaa ennusteisiin Etelä-Suomen kuusikoiden kasvun kääntymisestä laskuun 2040-luvulta alkaen, kun vuotuinen lämpösumma kohoaa kuuselle kriittiseksi. Samalla kuusten tuhoriski kasvaa. Männyn ja koivun ennustetaan jopa hyötyvän lämpenevistä säistä.

Hirvet uhkaavat sekametsiä

Viiri muistuttaa myös sekametsien suotuisasta vaikutuksesta metsien monimuotoisuudelle.

”Lehtipuusto parantaa erityisesti riistan ja linnuston elinolosuhteita ja monipuolistaa kenttäkerrosta.”

Pitkän uran metsäntutkijana tehnyt Viiri myöntää, että ylisuuret hirvikannat ovat vaikeuttaneet seka- ja koivuvaltaisten metsien kasvattamista ja kuusta on jouduttu istuttamaan liian kuiville sekä juurikäävän saastuttamille maille. Tämä voi vaarantaa metsien terveyden ja monimuotoisuuden.

Kuvaavaa on, että haapojen määrä on vähentynyt jopa luonnonsuojelualueilla hirvien vuoksi. Kyse ei siis ole metsätalouden aiheuttamasta ongelmasta.

Viiri vaatii riistahallinnon, metsänomistajien ja metsästäjien yhteistyötä, jotta hirvikanta saadaan kuriin.

”Esimerkiksi hirvien lentolaskentoja tarvittaisiin koko maassa, jotta kaatolupien tarve voitaisiin todeta luotettavasti. Metsiemme ensisijainen tehtävä ei ole hirvenlihan tuotanto.”

Koivun valtit vahvistuvat

Tiedämme koivuvaltaisista sekametsistä yhtä ja toista, mutta moni tieto perustuu lähinnä epäsuoraan päättelyyn.

Koivun karike alentaa maaperän happamuutta, ja tästä syystä ravinteet vapautuvat nopeasti kasvien käyttöön. Se vahvistaa kuusikoiden elinvoimaa.

”Jo kymmenen prosentin lehtipuusekoituksella voi olla suotuisa vaikutus maaperään”, johtava tutkija Aino Smolander Lukesta kertoo.

Hieman yllättäen lehtipuusekoitus ei maastomittausten mukaan ole lisännyt kuusivaltaisen sekametsän kasvua, vaan puhtaat kuusikot ovat antaneet suurimman puusadon.

Viiri ennakoi, etteivät vanhat tutkimukset pidä kutiaan muuttuvassa ilmastossa. Tulevaisuudessa koivu voi olla vahva valtti kuusimetsien sekapuuna.

”Perustamme nyt metsiä, joiden pitää selviytyä muuttuvassa ympäristössä. Muutaman vuosikymmenen kuluttua kuusimetsän koivusekoitus voi parantaa kasvua ja lieventää tuhoriskejä.”

Hän kannustaa viljelemään koivua ja mäntyä aina kun se on mahdollista. Kohtuullinen hirvituhojen riski kannattaa ehkä sietää, jos vaihtoehtona on lämpenevässä ja entistä kuivemmassa ilmastossa riutuva kuusikko.

”Emme voi jatkossa lymytä hirviongelman taakse, vaan koivua pitää suosia aina kun se vain on mahdollista.”

Kirjanpainajan riski pienenee

Valtaosa tuholaisista on erikoistunut yhteen puulajiin, kuten kirjanpainaja kuuselle. Jos puolet metsikön puista on koivuja tai mäntyjä, metsikkö voi säilyä kasvatuskelpoisena, vaikka kaikki kuuset syötäisiin.

Mutta vähentävätkö kuusikon seassa kasvavat koivut kirjanpainajan leviämistä saman metsikön kuusiin?

”Meillä ei ole ollut laaja-alaisia kirjanpainajatuhoja, joiden pohjalta voitaisiin sanoa, kuinka suuri koivusekoitus tarvitaan jarruttamaan kirjanpainajien leviämistä”, kertoo Luken tutkija Tiina Ylioja.

Hän muistuttaa, että kirjanpainaja on olemukseltaan seuraustuholainen.

”Kirjanpainajan lisääntymisen edellytykset voivat vähentyä, jos koivusekoitus parantaa kuusen elinvoimaisuutta ja vähentää tuulenkaatoja. Luultavasti kuusten todennäköisyys selvitä on suurempi sekametsissä kuin puhtaissa kuusikoissa.”

Hänen mukaansa myös eri puulajien metsiköistä muodostuva mosaiikki vähentää kuusikoiden tuhoriskiä.

Ruotsissa todettiin suurten myrskyjen jälkeen, että kuusten myrskytuhoriski aleni jopa 50 prosenttia, kun puustosta vähintään 30 prosenttia oli koivuja.

Itä-Suomen yliopiston metsänhoidon professori Heli Peltola ei omien havaintojensa perusteella pysty vahvistamaan tai kumoamaan ruotsalaishavaintoa.

”Teoriassa koivut ja männyt, joiden elävä latvus on korkeammalla kuin kuusten, voivat vähentää kuusikon kesäaikaisia tuhoja tuomalla tuulensuojaa kuuselle. Syysmyrskyjen aikaan lehdettömistä koivusta ei olisi vastaavaa apua.”

Jatkuva kasvatus olisi kuusetusta

Metsä Group tarjoaa mänty-kuusi-sekametsiä keinoksi vähentää hirvituhojen vaaraa.

Yksinkertainen viljelyresepti esitellään yhtiön nettisivuilla: Kuusia istutetaan noin tuhat hehtaarille, siis reilu puolet normaalista. Lisäksi kylvetään 150 grammaa männynsiemeniä. Lehtipuuvesakko perataan taimikosta, joka harvennetaan noin 2 000 rungon hehtaaritiheyteen.

UPM ei kerro keinoja, kuinka lehtipuuston osuutta talousmetsissä lisätään.

”Olemme tehneet asiassa paljon kehitystyötä, joten emme halua jakaa tuloksia kilpailijoille”, sanoo UPM Metsän metsäta­lousjohtaja Risto Laaksonen.

Kuusen istutustiheyksiä ei alenneta eikä kahden taimikonhoitokerran –varhaisperkauksen ja taimikon harvennuksen – ohjelmasta olla luopumassa. Tarkoitus ei myöskään ole kasvattaa kaksijaksoisia kuusi-koivu-metsiä, vaan tasapitkistä puista muodostuvia puustoja.

”Tällä ei ole merkittävää vaikutusta metsänhoidon kustannuksiin”, Laaksonen ennakoi.

Aluksi lehtipuun kasvatusta testataan yhtiön omissa metsissä.

Jatkuvan kasvatuksen metsissä lehtipuusto, sen paremmin kuin männytkään, eivät menesty, vaan erirakenteiset metsät muuttuvat ajan myötä puhtaiksi kuusikoiksi.

”Eri-ikäiskuusikoissa ei synny ja kasva uusia kehityskelpoisia valopuun taimia suositusten mukaisissa kasvatustiheyksissä (ppa 12-25 m2/ha/v)”, sanoo erikoistutkija Sauli Valkonen Lukesta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito

Kuvat