Valtion maksamat taimikonhoitotuet kohdistuvat jatkossa entistä selkeämmin taimikkovaiheen puustojen raivauksiin, eikä koneellista nuorten metsien kunnostusta enää tueta lisäeuroilla. Näin kaavaillaan tammikuun lopussa julkistetussa ehdotuksessa uudeksi metsätalouden tukijärjestelmäksi eli nykyisen kemeralain korvaajaksi.
Oleellisinta uudessa järjestelmässä ovat taimikonraivaustukien muutokset, sillä metsätöihin vuonna 2020 maksetuista kemeratuista 80 prosenttia eli noin 40 miljoonaa euroa meni taimikoihin sekä samaan kategoriaan kuuluviin nuoren metsän hoitoihin. Ne metsänomistajat, jotka eivät tee taimikonraivauksia ajallaan, tuntevat sen jatkossa lompakossaan, sillä tuki nuoren metsän kunnostuksen yhteydessä tehtävään pienpuun keräykseen on loppumassa.
Nuorten metsien kunnostuksissa ei ole enää kyse taimikoiden raivauksista, vaan energiapuun koneellisesta korjuusta ja niin sanottujen hoitorästien purkamisesta metsäkohteissa, jossa taimikon raivaus on laiminlyöty.
”Uudessa tukijärjestelmässä lähdetään siitä ajatuksesta, että painopiste ei ole enää pahimpien hoitorästien purkamisessa vaan siinä, että hoitorästejä ei enää syntyisi lisää”, kertoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.
Koska tukiehdotus suosii raivaajaa, joka pitää kustannukset kurissa, Etelä- ja Keski-Suomessa korostuu oikea-aikainen kaksivaiheinen taimikonhoito eli varhaisperkaus ja myöhempi taimikon harvennus.
Rästikohteet kuntoon nyt
Vaikka nuorten metsien kunnostuksiin on maksettu kemeratukea ja hyvä tovi, metsänhoitorästeistä ei ole päästy Suomessa alkuunkaan eroon. Uuden tukijärjestelmän kaavailussa onkin selvästi päädytty tulokseen, että oikea-aikaisen taimikonhoitotyön tukeminen on kustannustehokkaampaa kuin jatkuva hoitorästien paikkailu.
Pienpuun keräämiseen on maksettu tukea etenkin Pohjois- ja Etelä-Pohjanmaalle, joten taimikon raivauksen hoitaminen ajallaan tulee kyseisillä seuduilla entistä tärkeämmäksi.
Remes arvelee, että pahimpia ryteiköitä raivataan jatkossa kalliilla työllä tai sitten ne kehittyvät oman onnensa nojaan. Tällöin niillä voi olla arvoa metsäluonnon monimuotoisuuden tai metsän erirakenteisuuden näkökulmasta.
”Alussa voi olla riski, että rästikohteita jää totaalisesti tekemättä. Jos metsänomistajalla on rästikohteita, ne kannattaa tehdä kuntoon vanhan kemeran aikaan”, Remes sanoo.
Tukiraivausta myös jatkuvassa kasvatuksessa
Remeksen mukaan merkittävä muutos uudessa tukijärjestelmässä olisi myös 0,5 hehtaarin minimikuviokoon vaatimuksen poistaminen taimikonhoidossa. Tämä tarkoittaa sitä, että taimikonhoitotukea olisi mahdollista saada myös jatkuvan metsänkasvatuksen mukaisten, korkeimmillaan 0,3 hehtaaria suurten pienaukkojen raivauksiin.
”Tämä on hyvä, sillä se vähentää turhaa jaottelua jatkuvaan ja jaksolliseen kasvatukseen. Metsien käsittelyssä on jo käytössä hybridimenetelmiä paljon”, Remes sanoo.
Uudistus myös keventäisi tukibyrokratiaa, sillä uudessa järjestelmässä ei enää tarvitsisi tehdä hakemusta ennen taimikonhoitotyön aloitusta niin sanotun de minimis -säännön johdosta.
Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan uusikaan tukijärjestelmä ei huomioi riittävästi metsäluonnon monimuotoisuutta. Raivauskohteen pinta-alasta enintään 10 prosenttia on yhä mahdollista jättää raivaamattomiksi säästöpuuryhmiksi ja riistatiheiköiksi. Luonnonsuojeluliiton mukaan säästöpuuryhmien ja riistatiheiköiden jättämisen pitäisi kuitenkin olla taimikonhoitotuen saamisen ehtona eikä vain suosituksena.
Nyt julkaistu selvitys on vasta ehdotus uusista tukiehdoista, joten ehdot voivat vielä muuttua. Nykyinen kemeratukijärjestelmä on tarvittaessa voimassa vuoden 2023 loppuun.
Uudet tuet
Kemeratukijärjestelmän korvaajaksi ehdotetussa uudessa metsätalouden kannusteet eli metka-mallissa taimikon ja nuoren metsän raivaukseen saisi koko maassa tukea 200 euroa hehtaaria kohden.
Nykyisin taimikon varhaishoitoon saa tukea 160 euroa ja nuoren metsän hoitoon 230 euroa hehtaarille.
Lisäksi pienpuuta kerättäessä nuoren metsän hoidon tuki voi nousta yhteensä 430 euroon hehtaaria kohden.
Jatkossa pienpuun keräämiseen ei enää saisi tukea, joten tukiraha kohdistuu selkeämmin nimenomaan taimikkovaiheen puustojen raivauksiin.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Mun mielestä vois tuon koko julkisen metsäorganisaation ajaa alas ja siirtää säästyneet eurot puun hintaan. Pienelle metsän omistajalle siitä ei ole mitään hyötyä. Noita kun tuntuu kiinnostavan vain isojen tilojen omistajat. Ne kyllä noita tulia saa vaikka niille olis metsänhoito muutenkin kannattavaa. Kahdesti olen tuota kemeraa yrittänyt eikä kukaan vaivautunut edes vastaamaan saati sitten yhteyttä ottamaan. Pienomistajalle nuo tuet olis joskus tarpeellisiakin, kun metsästä tuloa tulee vähän harvakseltaan. Totuus on että isojen jalkoihin tässä jää aina. Viime vuonnakin taisi noin neljä hehtaaria tulla raivurilla siistittyä mutta tukihakemusta en vaivautunut täyttämään. Historia on sen turhaksi osoittanut. Pienen pitää pärjätä omillaan, jääkööt nuo tuet isommille joita varten ne tuntuu olevan suunniteltukin.
Pikkumetsä on ymmärtätänyt asioita väärin. Kemera-tukea saa ihan pikku metsän omistaja siinä missä isommankin. Isoimmat metsät ovat osakeyhtiöiden omistuksessa ja ne eivät Kemeraan ole oikeutettuja. Asia on siis oikeastaan ennemmin päinvastoin.
Jos tukihakemuksen täyttäminen tai asiaan vähäinenkin perehtyminen on ollut itselle liian vaivalloista, ei kuitenkaan kannata julkisesti epätotuuksia levittää.
En tiedä mitä olen väärin ymmärtänyt, aegolius voisi hieman selittää. Jos tukihakemuksen täytän enkä saa siihen minkäänlaista palautetta niin mielestäni ei ole kovin väärä johtopäätös että meikäläisen hehtaarit ei kiinnosta. Minun kokemusten mukaan tuo järjestelmä ei toimi, toki ymmärrän jos jollain on toisenlaisiakin kokemuksia. Eihän tässä maassa mikään muukaan ole yhdenvertaista. Hyvin on kuitenkin metsänhoitotyöt ajallaan sujuneet ilman tuota kemeraakin. Harmittaa vaan kun kuitenkin minunkin veroeuroilla tuota järjestelmää ylläpidetään. Samankaltaisia ongelmia oli mhy:n kanssa. Isot metsänomistajat meni aina edelle, mutta siinä onneksi laki muuttui ja siitä pääsi eroon.
Pikkumetsä on kyllä ymmärtänyt jotain nyt pahemman kerran väärin.
Kemera-hakemus tehdään metsaan.fi:ssä, eikä siinä ole tasan mitään väliä, montako hehtaaria on omistajalla. Ainoa hehtaarirajoite on kuvion koko, sen pitää olla vähintään 0,5 ha.
Metsaan.fi:ssa kun hakemuksen täyttelet , niin kokemukseni mukaan joko seuraavana tai viimeistään sitä seuraavana arkipäivänä tupsahtaa kemera-päätös sähköpostiin.