Puutavara-auto kuluttaa vuodessa keskimäärin noin 100 000 litraa dieseliä.
”Vuoden sisällä dieselin litrahinta on noussut melkein eurolla”, kertoo toiminnanjohtaja Kari Palojärvi metsäalan kuljetusyrittäjiä edustavasta SKAL Metsä ry:stä.
Näillä luvuilla on helppo laskea, mikä vaikutus polttoaineen hinnannousulla on puutavara-auton vuosikustannuksiin: kutakuinkin 100 000 euroa.
”Alan olla huolissani asiakkaiden kilpailukyvystä. Varsinkin kun myös muut kustannukset, esimerkiksi palkat, ovat kehittyneet samaan suuntaan.”
Puutavarayhdistelmien kustannuskehitystä kuvaava kokonaisindeksi on kohonnut elokuusta 2025 elokuuhun 2026 kaikkiaan 16,5 prosenttia. Metsäkonealalla kustannukset nousivat samalla ajanjaksolla 8,4 prosenttia. Luvut ovat peräisin Tilastokeskuksen seurannasta.
Kustannusten nousu on valunut asiakkaiden, siis esimerkiksi isojen metsäyhtiöiden, maksettavaksi.
”Ei tilanne paljon pahempi voisi olla. Kustannusten nousu on ollut ihan kamalaa. Asiakkaat ovat puun ja kuoren välissä”, Palojärvi toteaa.
Toimialapäällikkö Juha Saarivuori Koneyrittäjät ry:stä on samoilla linjoilla.
”Markkinatilanne on ollut jo pidempään haastava. Puun kysyntä on nyt heikompaa ja asiakkaatkin hakevat säästöjä toimintaansa.”
Klausuulit suojelevat metsäalaa
Puukuljetusyrittäjien ja metsäkoneurakoitsijoiden tilanne on siinä mielessä hyvä, että polttoaineklausuulit ja indeksiehdot suojelevat heitä pitkälti hinnankorotusten vaikutuksilta.
Klausuulit ja indeksiehdot ovat urakoitsijoiden asiakkaidensa kanssa tekemiä sopimuksia, joiden mukaisesti taksoja tarkastellaan yleensä kuukausittain.
Polttoaineklausuulissa urakoiden hinnoittelua korjataan polttoaineen hintakehityksen perusteella. Indeksiehdossa tarkasteluun otetaan yleensä polttoaineiden lisäksi muitakin kustannustekijöitä.
”On yrityskohtaista, ovatko ehdot neuvoteltu niin, että ne kattavat sata prosenttia kustannusnoususta”, Koneyrittäjien Saarivuori toteaa.
Hän muistuttaa, että jokaisen yrittäjän tulisi laskea, miten suuren osuuden polttoaineet muodostavat kustannuksista.
”Kuukausikin on pitkä aika mennä tappiotaksalla. Klausuuli toimii, mutta tulee aina perässä. Mitä nopeammin polttoainelasku nousee, sitä enemmän kassaa yrittäjältä vaaditaan.”
Klausuulien takia hitaamman nousun maksumiehiksi joutuvat urakoiden tilaajat, tässä tapauksessa siis esimerkiksi metsäyhtiöt.
Tilanteen pitkittyminen huolettaa
Harmia metsäalalla urakoiville yrityksille on aiheutunut siitä, että hintojen nousu on jatkunut kuukausitolkulla. Metsälehti uutisoi dieselin nopeasta kallistumisesta maaliskuussa.
Kehitys sai alkunsa Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä sodasta ja sitä seuranneesta Hormuzinsalmen sulusta. Suuri osa maailman öljykuljetuksista kulkee Hormuzinsalmen kautta, joskin korvaavia reitteitä on kriisin pitkittyessä löytynyt.
Koneyrittäjissä keväinen ensireaktio oli, että klausuulit toimivat.
”Nyt on herännyt huoli, kuinka pitkään hinnannousu voi kestää. Korkein dieselin hinta, joka silmiini on osunut, oli 2,69 euroa litralta. Se on herättänyt miettimään, voiko hinta nousta kolmeen euroon”, Saarivuori sanoo.
Metsäkoneet käyttävät polttoaineenaan moottoripolttoöljyä. Se on dieseliä edullisempaa, mutta sen ja dieselin hintaero on kaventunut jatkuvasti eli polttoöljyn hinta on noussut suhteellisesti enemmän.
Polttoainetukea tai veronalennus
SKAL Metsän Palojärven mukaan polttoaineiden hinnannousu koskettaa Suomea enemmän kuin useimpia muita maita.
”Suomessa on Euroopan kallein polttoaine ja täällä on Euroopan eniten kumipyöräkuljetuksia. Se on kestämätön yhdistelmä.”
Koneyrittäjät vetosi viime viikolla, että hallitus valmistelisi viipymättä määräaikaisen polttoainetuen työkone- ja kuljetusyrittäjille. Ukrainan sodan alettua vuonna 2022 sellainen oli käytössä.
SKAL Metsän Palojärven mukaan nopein ratkaisu olisi polttoaineiden verokannan alentaminen, varsinkin, kun ei näy merkkejä siitä, että polttoaineiden hinnat olisivat laskemassa.
Päinvastoin, hinnat nousevat Palojärven mukaan muun muassa polttoaineiden jakeluvelvoitteen ja polttonesteiden päästökaupan vaatimusten takia.
Niiden tiimoilta on odotettavissa useiden kymmenien senttien hinnannousu.
”Eräs kuljetusyrittäjä lohdutti: ’Ainakin tätä vielä saa.'”
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kommentit
Ei vielä kommentteja.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Kirjaudu sisään