Tavoitteena yhtenäistää metsänhoitoyhdistysten toimintaa

Kuutio ei korvaa yhdistysten puukauppaosaamista, sanoo metsänhoitoyhdistysten kehittämisyhtiön uusi toimitusjohtaja Jouni Tiainen.

Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys säilyy Jouni Tiaisen työnantajana, mutta sen lisäksi hänen työnantajiaan ovat nyt kaikki muutkin Suomen metsänhoitoyhdistykset. Työpiste vaihtuu Lappeenrannasta Helsinkiin. (Kuvaaja: Kimmo Metsälä)
Etelä-Karjalan metsänhoitoyhdistys säilyy Jouni Tiaisen työnantajana, mutta sen lisäksi hänen työnantajiaan ovat nyt kaikki muutkin Suomen metsänhoitoyhdistykset. Työpiste vaihtuu Lappeenrannasta Helsinkiin. (Kuvaaja: Kimmo Metsälä)

Suomen metsänhoitoyhdistysten kehitystyötä ryhtyy johtamaan mies Saimaan rannoilta, Jouni Tiainen. Hän aloitti kesäkuun alussa Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:n eli MHYP:n toimitusjohtajana.

MHYP:n tehtävänä on lyhyesti sanottuna kehittää metsänhoitoyhdistysten toimintaa. Uuden toimitusjohtajan tavoitteena on, että Suomen reilut 70 metsänhoitoyhdistystä ovat tulevaisuudessa entistä yhtenäisemmän toimintamallin mukaan toimiva joukko.

”Jos joku keksii hyvän tavan toimia, sen voi monistaa muihin yhdistyksiin”, Tiainen sanoo.

Hän on kokenut metsänhoitoyhdistysmies, jolla on takanaan neljännesvuosisadan mittainen ura Etelä-Saimaan alueen yhdistyksissä, viimeksi Etelä-Karjalan yhdistyksen kehittämispäällikkönä. MHYP vastaa liiketoiminnan kehittämisen ohella yhdistyskentän yhteisistä hankinnoista ja markkinoinnista.

”Se on selvä, että kaikki yhdistykset eivät pysty kaikkia palveluita tuottamaan, joten silloin on tehtävä yhteistyötä.”

Metsänomistajien tyytyväisyys ratkaisee

Metsänhoitoyhdistykseen kuuluminen on ollut 2,5 vuoden ajan vapaaehtoista metsänomistajille. Tulopohjan kapeneminen on painostanut yhdistykset kehittämään toimintaansa, vaikka jäsenmaksumuutos onkin sujunut ilman suurta dramatiikkaa ja jäsenkatoa.

Yhdistysten on oltava entistä aktiivisempia metsänomistajien suuntaan senkin vuoksi, että kolme suurta puunostajaa – UPM, Stora Enso ja Metsä Group – tarjoavat metsänomistajille samoja palveluita kuin yhdistykset: puukaupan kilpailutusta lukuun ottamatta.

”Metsänomistajien tyytyväisyys on se, millä edelleen kiristyvässä kilpailussa voi pärjätä”, Tiainen sanoo.

Tyytyväisyyttä voi lisätä se, että metsäpalvelun tarjoaja on yhteydessä metsänomistajaan myös metsätöiden toteutusvaiheessa.

”Jokaisella on taskussa puhelin, jolla laittaa kuvia ja videoita. Kaupungissa asuvaa metsänomistajaa kiinnostaa varmasti, missä vaiheessa metsurin tekemä taimikonhoitotyö etenee.”

Tänä kevään yhdistyskenttää on kuohuttanut uusi, kaikille yhteinen puukauppasivusto Kuutio. Tiainen uskoo, että uudesta puukauppapaikasta huolimatta suuri osa metsänomistajista haluaa yhä tehdä puukauppoja asiantuntijan avustuksella.

”Kuutio on apuväline puukaupan teknisessä toteutuksessa. Sähköinen puukauppa ei korvaa metsänhoitoyhdistysten alueellista puukauppaosaamista. Se on parasta metsänomistajien edunvalvontaa.”

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 11/2017

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Metsänhoito Metsänhoito