Suuria kuusia riittää – tässä muutama

Suomi näyttää olevan väärällään suuria ja vieläkin suurempia kuusia – ja ne kaikki ovat omistajilleen rakkaita.

Kiteen monirunkoinen ”kuusimuodostuma” kasvaa Heikki Hirvosen pihalla Kiteellä.

Kerroimme Metsälehdessä (16/2022) Sumiaisilla kasvavasta suuresta kuusesta, joka mittaustemme perusteella saattaa hyvinkin olla Suomen suurin. Jyhkeän rungon tilavuus kohosi aavistuksen yli 15 kuutiometrin. Samassa jutussa pyysimme lukijoilta tietoja vielä mittaamattomista jättikuusista.

Saamiemme viestien määrä yllätti. Jättikuusia näyttää kasvavan eri puolilla eteläistä Suomea.

Mutta voisiko meille ilmoitettujen puiden joukossa olla Sumiaisten jätin voittajaa. Vähän yli 15 kiintokuution tilavuus on huima haaste mille tahansa Suomessa kasvavalle puulle.

Monien upeiden kuusten joukosta nousi kaksi varteenotettavaa haastajaa Sumiaisten ennätyskuuselle, kun mittarina pidetään puun runkotilavuutta. Toinen niistä kasvaa Kiteellä ja toinen Multialla.

Seitsemänhaarainen jättikuusi Kiteellä

Kiteellä kasvava monirunkoinen kuusi on meille ilmoitetuista puista paksuin ja muodoltaan mielikuvituksellinen – sitä voisi kuvata lähinnä muodostumaksi.

Puu jakautuu seitsemään haaraan jo matalalta, joten sen tilavuuden mittaaminen olisi työlästä. Korkeimmat latvahaarat kohoavat alustavien mittausten mukaan 27 metriin

”Tällaista ei varmasti muualla kasva. Kannolta kuusen ympärysmitta on lähes viisi metriä”, kertoo Heikki Hirvonen, jonka pihalla kuusi kasvaa.

Kiteen kunnan ympäristösihteeri määritteli vuonna 1998 tekemässään suojeluhakemuksessa puun hiukan suurpiirteisesti lehtikuuseksi. Mutta yhtä kaikki, luonnonmuistomerkkinä se kuitenkin rauhoitettiin.

Toinen Sumiaisten kuusen varteenotettava haastaja kasvaa Multialla. Tyveltään yli 120-senttinen kuusi kohoaa yksirunkoisena noin 25 metrin korkeuteen. Puuta ei valitettavasti päästy kuitenkaan mittamaaan tätä juttua varten.

”Olen tuntenut puun jo 50 vuotta. Avoimella paikalla kasvaneena kuusen oksistokin on todella jykevä. Luulen, että jo oksista kertyisi kymmenen kiintoa”, kertoo metsänomistaja Heikki Kotivuori Multialta.

Jätti-Jussi keskellä peltoaukeaa

Sijainniltaan yllättävin suurkuusista kasvaa länsirannikolla Nousiaisissa Turun lähellä Ulla ja Petri Lankilan pihalla keskellä peltoaukeaa vain reilun kymmenen kilometrin päässä meren rannasta. Yleensä rannikon puut eivät kooltaan vedä vertoja sisämaan puille.

Pihaa reunustavan Hirvijoen ahteessa kasvaa kolmen ”mörkökuusen” rivi. Ne Petri Lankila on nimennyt Tapioksi, Jussiksi ja Aarniksi. Järkälemäinen Jussi erottuu vieruskavereistaan selvästi.

Tästä kohtaa kuusen ympärysmitta on 342 senttimetriä, eli läpimitta on yli metrin, Petri Lankila mittaa.Tästä kohtaa kuusen ympärysmitta on 342 senttimetriä, eli läpimitta on yli metrin, Petri Lankila mittaa. (Kuva Mikko Riikilä)

”Meidän pojilla on samat nimet – tosin kuuset nimettiin ensin. Jussilla on mittaa 33 metriä.”

Puu haaroittuu kymmenen metrin korkeudessa. Siinä voi piillä huiman pituuskasvun salaisuus.

”Olen järkeillyt, että kuusen rinnakkaiset latvat ovat kilpailleet keskenään tilasta, ja se ehkä on kiihdyttänyt pituuskasvua”, Petri Lankila kertoo.

Pari vuotta sitten puusta repesi iso, tyveltään neljäkymmensenttinen oksa, jonka tilavuus oli arviolta 600 litraa.

Suhteellisen alhaalta alkavien haarojensa vuoksi puun runkotilavuus ei kuitenkaan nousse aivan ennätysmittoihin.

Kaunein suurkuusi kasvaa Kuopiossa

Kuopion Kortejoella, Kuopion satamasta katsoen vastarannalla kasvaa suurkuusten joukon puhdasmuotoisin puu. Yksirunkoisena se kohoaa korkeuksiin hyvin juoksevana, siis hitaasti kapenevana. Latvusto on terve ja sopusuhtainen. Puu on kaunis kuin ison kaupungin joulukuusi.

Puu kasvaa kalliojyrkänteen juurella, joten vettä ja ravinteita riittänee, koska kallion reunus tihkuu vettä.

”Tässä on talvella aina upea jäätikköseinä”, metsänomistaja Erkki Eskelinen kertoo.

Puun naapurustoon on säästetty pieni metsiköllinen isoja kuusia, jotka tosin eivät jätin rinnalla näytä kovinkaan järeiltä.

Erkki Eskelisen suurkuusi kohoaa 36 metrin korkeuteen. Runkomuodoltaan puu on virheetön. (Kuva Mikko Riikilä)

”Tästä vierestä kaadettiin isoja noin viiden kuution kuusia. Iso moto sai sahata tyveä vähän joka suunnalta ennen kuin puut kaatuivat.”

Eskelisen mukaan suurkuusen hyvävoimaisuuden salaisuus lienee se, että puu on suhteellisen nuori ja nopeasti kasvanut.

”Lähistöltä kaadettujen, varsin järeiden kuusten vuosilustot olivat yli sentin vahvuisia.”

Hyvävoimaisen kuusen kasvu jatkunee vahvana, joten parinkymmenen vuoden kuluttua se voi hyvinkin tavoitella Suomen suurimman kuusen titteliä.

Virallisesti puuta ei ole rauhoitettu, mutta se saa jatkossa kasvaa omassa rauhassaan.

Suurimmat ja pisimmät

Suomen suurin puu on Heinolan tsaarinpoppeli, monirunkoisen puun tilavuus on noin 30 kuutiometriä.

Suurimmat havupuut lienevät Sumiaisten kuusi ja sen naapurissa kasvava Toivakan mänty, molempien tilavuus on noin 15 kuutiometriä.

Suomen pisimpänä pidetään 47-metristä euroopanlehtikuusta Punkaharjulla. Kuusista pisin, 45-metrinen, kasvaa Padasjoella. Pisin mänty, Lehmon jätti Kontiolahdella, on kolme metriä ennätyskuusta lyhyempi.

Nopeimmin suurpuista kasvaa Mustilan arboretumin 43-metrinen douglaskuusi. Muutaman kymmenen vuoden kuluttua se todennäköisesti kasvaa Suomen pisimmäksi.

Kommentit

Ei vielä kommentteja.

Luonto Luonto

Artikkelit

Kuvat