”Tähän kehittyy luultavasti kaksijaksoinen koivu-kuusi sekametsä. Seuraava toimenpide tulee olemaan ensiharvennus hakkuukoneella”, arvelee metsänomistaja Heli Välimäki sammutettuaan talvivarustellun raivaussahansa pakkaslumen verhoamassa metsässä.

Odotettavissa onkin, että puusto venyy ensiharvennusvaiheeseen ripeästi, sillä maapohjat Hämeenlinnan Lammilla ovat ravinteisuudeltaan usein lehtomaista kangasta.

”Olen kotoisin Pudasjärveltä, jossa puuston kasvu on hitaampaa ja käsiteltävät kuviot suurempia. Täällä kuviot ovat pienipiirteisempiä, mutta toisaalta puut kasvavat aivan silmissä”, sisarustensa ja isänsä kanssa yhtymänä synnyinseudultaan metsää omistava Välimäki vertaa.

Jos ovat Lammin metsät reheviä, osaavat ne olla myös kivisiä. Sen huomaa etenkin kevään istutustyömailla.

”Maanmuokkaus on tehtävä erityisellä huolella. Siksi meillä on oma kaivinkone, jolla teemme muokkaukset. Mieheni Pekka Matoniemi tekee muokkauksia myös muille metsänomistajalle.”

Hoitotyötä vuoroin metsässä ja kotona

Välimäki ja Matoniemi asuvat Porraskosken kylässä Yli-Matoniemen tilalla, jonka pariskunta osti muutama vuosi sitten Pekan enolta. Metsätalous on tilan pääelinkeino, mikä onkin luontevaa kahden metsätalousinsinöörin huushollissa.

”Toimin aiemmin kaupan alalla yrittäjänä, mutta opiskelin Evolla aikuiskoulutuksena metsätalousinsinööriksi ja valmistuin vuonna 2018”, 39-vuotias Välimäki kertoo.

Opintojen ohessa Välimäki työskenteli myös metsäpalveluyrittäjänä, mutta tällä hetkellä tilan reilun 150 hehtaarin metsäpinta-ala sekä kaksivuotias tytär Vilja pitävät huolen siitä, että töitä on riittämiin kotipuolessakin.

”Olen osa-aikaisella hoitovapaalla ja teen metsätöitä 3–4 päivänä viikossa, kun Vilja on perhepäivähoidossa. Eniten aikaa kuluu juuri näissä raivaussahatöissä.”

Keskitalvella Välimäki ja Matoniemi tekevät pienimuotoisesti myös hakkuutöitä moottorisahapelissä. Isompia harvennuskuvioita varten töihin värvätään tuttu hakkuukoneyrittäjä ja puut myydään hankintakaupalla.

”Näin tietää, että töihin saa pienen koneen ja hyvän tekijän. Puut ajamme omalla ajokoneella tien varteen”, Välimäki perustelee.

Metsänomistajan osa julkisuudessa kova

Metsänomistajaa, jolle metsä on kuin toinen koti, nykyinen metsäkeskustelu hieman harmittaa. Metsätalous nähdään yhä useammin syntipukkina moneen asiaan.

”Tuntuu, että etenkin avohakkuista on tehty julkisuudessa mörkö, joka määrittää käsityksiä metsänomistajuudesta. Olisi hyvä saada mediassakin laajemmin näkyviin, mitä kaikkea metsänomistajat tekevät luonnon monimuotoisuuden ja metsien kasvun hyväksi”, Välimäki pohtii.

Keskustelua käydään kiivaana paitsi valtamedioissa, myös sosiaalisessa mediassa. Keskustelua Välimäki seuraa muun muassa Facebookin Ladyforest-ryhmässä, jossa metsästä kiinnostuneet naiset voivat vaihtaa kokemuksiaan ja ajatuksiaan metsästä.

Ryhmän live-tapaamisessa Välimäki tutustui myös yhteen ryhmän perustajista, Kuhmoisissa asuvaan Päivi Korhoseen. Korhonen on koulutukseltaan Välimäen tavoin metsätalousinsinööri. Työkseen Korhonen kouluttaa Samiedussa ammattiopistossa opiskelevia metsänomistajia sekä tarjoaa kesäaikaan yrittäjänä luontomatkailupalveluita.

”Metsänomistajan osa julkisuudessa on tällä hetkellä kova. Uskon, että kyse on usein tietämättömyydestä, jonka huomaan välillä opetustyössä konkreettisesti. Meidän pitäisi metsäalalla osata tuoda paremmin näkyviin se, mitä kaikkea metsänomistajat tekevät. Usein työtä metsässä tehdään suurella sydämellä”, Korhonen sanoo.

Julkaistu kokonaisuudessaan Metsälehdessä 1/2022

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.