Ruotsi ryhtyy selvittämään metsien kokonaisilmastohyötyä. Ruotsin hallitus antoi heinäkuun lopulla maan metsäviranomaiselle Skogsstyrelsenille tehtäväksi selvittää, millainen metsien ilmastovaikutus on, jos mukaan lasketaan myös niin sanottu substituutiovaikutus.
Substituutiovaikutus kertoo, miten paljon ilmastovaikutus pienenee, kun puupohjaisilla tuotteilla korvataan ilmastolle haitallisempia materiaaleja ja tuotteita.
Ruotsin hallituksen mukaan tavoitteena ei ole muuttaa nykyistä kasvihuonekaasuraportointia, vaan parantaa olemassa olevia tietoja metsien ilmastohyödyistä. Ruotsalaislehti ATL:n mukaan yksi syy, miksi substituutiovaikutus ei sisälly nykyiseen ilmastoraportointiin, on se, että ilmastoraportointi koskee yksittäisiä maita. Se ei siis sisällä niitä päästöjä, jotka mahdollisesti vältetään sellaisissa maissa, joihin viedään ruotsalaisia tuotteita.
Ruotsin hallitus esittää, että substituutiovaikutuksen laskennassa hyödynnetään viime keväänä julkaistua ISO-standardia 13391. Se on kehitetty puiden ja puupohjaisten tuotteinen kokonaisilmastovaikutuksen raportointiin yritystasolla.
”Ruotsin metsäteollisuudella on tärkeä rooli niin taloudellisesti kuin ilmastotyössäkin. Tietoa metsien ja puupohjaisten tuotteiden ilmastohyödystä voidaan parantaa ja tehdä näkyvämmäksi. Ruotsi voi edistää tällaisten tilastojen kansainvälistä kehittämistä pyrkimällä soveltamaan standardia”, sanoo Ruotsin maaseutuministeri Peter Kullgren.
Lue myös
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Kummasti siellä Ruotsissa on edelleen järki kädessä ja tutkimustuloksetkin liittyen maanmuokkaukseen erilaisia kuin ainakin vallinnut käsitys täällä.