Ladataan...
Vakuusvaje kiusaa pieniä yhteismetsiä
Isokin yhden perheen metsä on usein järkevämpi omistaa yhtymänä kuin muodostaa siitä yhteismetsä.
Tilaajille
Isokin yhden perheen metsä on usein järkevämpi omistaa yhtymänä kuin muodostaa siitä yhteismetsä.
Metsänomistus
Varmaan noinkin. Meidän yhteismetsää perustettaessa kuitenkin ratkaisevana tekijänä oli turvata varma ja kaikenlaisille omistajan vaihdoksille immuuni hallinto.
Yhtymässä vaaditaan yksimielisyyttä. Yhteismetsässä riittää enemmistöpäätös. 13 vuoden kokemus osoittaa yhteismetsävaihtoehdon järkevyyden.
Esimerkkinä kerrottakoon tosi tilanne, kun tila oli aikanaan yhteisomistuksessa yhtymänä, niin eräs osakas otti avioeron, avioitui uudestaan ja kuoli. Tämän jälkeen leski ja exvaimo olivat niin riidoissa, ettei yhteisomistuksesta tullut mitään. Tila jaettiin suurilla kustannuksilla.
Puolet siitä tuli toisen osakkaalle ja sitten hänen perikunnalleen, joka muodosti siitä yhteismetsän.
Taloudellisten etujen lisäksi on sekin, että jakamaton tila on metsätalousmielessä ja monesti myös perinteistä johtuen arvokkaampi kuin palasteltu tila, mikä vuoren varmasti odottaa erilaisia yhtymiä ennemmin tai myöhemmin.
Varmaa on että osa noista jaetuista tilan paloista jää enemmän tai vähemmälle hoidolle.
On tietysti hyvä, että on erilaisia vaihtoehtoja erilaisille porukoille. Tärkeää on selvittää kunkin systeemin edut ja haitat ja arvioida millaisia tilanteita on jatkossa odotettavissa ja miten niihin varaudutaan.
Sehän jäi mainitsematta, että yhteismetsän vero 2 tai 6 %-yksikköä pienempi kuin yhtymän, mikä on vuodesta toiseen kertyvä etu. Tietysti vain siinä tapauksessa, ettei verotusta muuteta.
Vielä jäi kirjoittamatta perintöveroarvosta. Yhtymän verotusarvo määräytyy metsäsuunnitelman puustoarvion perusteella.
Isojen yhteismetsien taas käypien markkinahintojen mukaan.
Pienen yhteismetsän, josta ei ole tehty kauppoja, perintöverotusarvo voidaan laskea tuottoarvon mukaan. Siis 5 vuoden tulosten ennen veroja keskiarvo kerrottuna 20:llä. Siis 5 %:n tuoton mukaan. Riippuen metsistä, puun myynnistä ja yhteismetsän kulurakenteesta erot saattavat olla aika isoja. Esimerkiksi runsaspuustoisen tilan, joka hakkaa kohtuullisesti ja harjoittaa metsien lannoittamista, tuottoarvon mukaan määräytyvä perintöverotusarvo on pienempi kuin metsäsuunnitelman perusteella määräytyvä.
Siis näitä liikkuvia osia on metsänomistuksessa paljon. Eikä päätöstä tehtäessä voi edes tietää, mitä siitä seuraa, kun tilanteet ovat ennalta arvaamattomia.