”Väliportaan johto tulee kalliiksi” ­– fuusioita tekevät nyt 10­–30 toimihenkilön metsänhoitoyhdistykset

Metsänhoitoyhdistysten määrä vähenee vauhdilla. Fuusioita tekevät ja suunnittelevat varsinkin keskikokoiset metsänhoitoyhdistykset, joissa työskentelee 10–30 henkeä. Sitä pienemmät yhdistykset eivät vaikuttaisi olevan yhdistymisestä kovinkaan innoissaan.

MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola tunnistaa ja tunnustaa ilmiön.

”Havainto pitää paikkansa. Syynä on, että parinkymmenen henkilön yhdistysten talous ei kestä väliportaan johtoa, jota toiminnan järjestäminen vaatii”, Tiirola sanoo.

Tästä huolimatta Suomessa toimii edelleen parisenkymmentä yhdistystä, joissa Tiirolan mainitsema henkilöstömäärä alittuu.

Mikä siis pitää pienet, toisinaan vain muutaman toimihenkilön yhdistykset toimintakykyisinä?

”Joillain niistä on vanhaa taloudellista pohjaa, joka näkyy taseessa ja mahdollistaa taloudenpidon. Usein pieni yhdistys keskittyy ydinpalveluihin ja ylläpitää hyvää jäsensuhdetta.”

Tiirola muistuttaa, että pienen yhdistyksen henkilö- ja toiminnalliset riskit ovat kuitenkin suuria.

Yhdistysten määrä laskee 45:een

MTK:n metsävaltuuskunta linjasi syksyllä 2019, että vuodelle 2030 tavoiteltava metsänhoitoyhdistysten määrä on 20.

”Se oli strateginen tavoite, joka tehtiin aikana, jolloin tehtiin myös maakunta- ja soteuudistuksia. Siinä tavoiteltiin noin yhden maakunnan kokoisia yhdistyksiä.”

Tiirolan mukaan on selvää, että vaihtelu metsänhoitoyhdistysten koossa säilyy.

Suomessa toimii vielä muutaman päivän ajan 49 metsänhoitoyhdistystä. Suomenkieliset yhdistykset ovat MTK:n jäseniä. Neljä yhdistystä on ruotsinkielisiä ja kuuluu tuottajajärjestö SLC:hen. Ruotsinkielisistä yhdistyksistä Metsäreviiri ja Österbotten ovat kuitenkin Metsänhoitoyhdistysten Palvelu MHYP Oy:n jäseniä ja löytyvät siten metsänhoitoyhdistysten yhteisten verkkosivujen listauksesta.

Toukokuun alussa toimintansa aloittaa Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomi. Samalla yhdistysten määrä tippuu 45:een. Länsi-Suomen yhdistykseen ovat liittymässä Karhu, Pirkanmaa, Pohjois-Pirkka, Roine ja Satakunta.

Yhdistysfuusiota suunnittelevat myös Rokua-Paljakka ja Koillismaa, joiden perustaman Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Suomen on määrä aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa.

Fuusiota ovat ilmoittaneet suunnittelevansa niin ikään Lakeuden ja Suomenselän yhdistykset, jotka toivovat saavansa mukaan muitakin metsänhoitoyhdistyksiä Etelä-Pohjanmaalta.

Edunvalvonta- ja ketjumaksuja

Mhy-ketjussa on linjattu, että jokaisella metsänhoitoyhdistyksellä pitäisi olla sama palveluvalikoima tarjolla.

”Jos pieni yhdistys ei pysty tarjoamaan esimerkiksi sukupolvenvaihdospalveluita itse, se voi tehdä yhteistyökumppanuussopimuksen toisen yhdistyksen kanssa”, Tiirola kertoo.

Metsänhoitoyhdisten käytössä olevia it-palveluja ja muuta toimintaa puolestaan kehitetään Metsänhoitoyhdistysten Palvelu Oy:ssä. Yhdistykset maksavat sille vuotuisen ketjumaksun, jonka laskentaan on omat kaavansa. Pienissä yhdistyksissä it-teknologiaan ja tietohallintoon liittyvien kustannusten osuus voi kohota suureksi.

Metsänhoitoyhdistykseen kuuluvalta metsänomistajalta veloitetaan vuosittain noin 30 euron suuruinen edunvalvontamaksu, joka menee suoraan MTK:lle. Samassa yhteydessä metsänomistaja maksaa metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun, joka käytetään paikallisen toiminnan rahoittamiseen: neuvontaan ja muihin jäsenpalveluihin.

Yhdistykset rahoittavat yleensä kuitenkin valtaosan toiminnastaan korjuu- ja metsänhoitopalveluiden tuotoilla.

Yhdistymistahti kiihtymässä

Yhdistyksistä suurin on viime vuodenvaihteessa toimintansa aloittanut Metsänhoitoyhdistys Etelä-Suomi 95 toimihenkilöllä.

Metsänhoitoyhdistys Länsi-Suomesta on tulossa käytännössä yhtä iso. Kun siihen yhdistyvien yhdistysten henkilöstömäärät laskee yhteen, summaksi tulee 92.

”Fuusiotunnusteluja on käynnissä eri puolilla Suomea. Valtuustokausi on puolivälissä ensi vuodenvaihteessa, ja yleensä yhdistymisten tahti kiihtyy valtuustokauden loppua kohti”, Tiirola kertoo.

Pienehköt Roine ja Karhu ovat perjantaista lähtien osa Länsi-Suomen yhdistystä. Sen jälkeen jäljellä on enää neljä yhdistystä, joissa työskentelee 6­–10 henkeä. Sitäkin vähemmän työllistäviä yhdistyksiä on seitsemän. Yksikään kaikkein pienimmistä ei ole julkisesti ilmoittanut kaavailevansa yhdistymistä.

Häntäpään yhdistyksistä Oulu-Kiiminki, Ii ja Yli-Ii sijaitsevat Pohjois-Pohjanmaalla, Soini Etelä-Pohjanmaalla, Kihniö-Parkano Pirkanmaalla, Karstula-Kyyjärvi Keski-Suomessa ja Rautavaara Pohjois-Savossa.

Oikaisu 27.4.2026 klo 9.35: Toisin kuin jutussa todettiin, MTK ei päätä metsänhoitoyhdistysten palveluvalikoimasta. Mhy-ketjun yhteisistä linjauksista ja palvelukokonaisuuksista päättää MHYP Oy:n hallitus, joka koostuu metsänhoitoyhdistysten johtajista, mhy-hallinnon henkilöstä ja MTK:n edustajasta.

Toisin kuin jutusta saattoi ymmärtää, MHYP ei ole pelkkä it-yhtiö, vaan koko mhy-ketjun palvelu- ja kehitysyhtiö, joka tukee yhdistyksiä muun muassa toimintamallien kehittämisessä, koulutuksessa, asiantuntijapalveluissa, markkinoinnissa ja laadunvarmistuksessa.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.