Blogit

Mitä ihminen itse asiassa omistaa, kun hän omistaa metsää? Muun muassa tästä aiheesta olen keskustellut 50 suomalaisen metsänomistajan kanssa. Kysymys tuntuu äkkiseltään huvittavalta, mutta tarkemmin ajateltuna vaikealta – ja paljastavalta. Metsä omaisuuden lajina on erityislaatuinen.

Metsäkonfliktissa tunteet ovat aina läsnä ja vaikuttavat siihen monin tavoin. Tunteet kertovat, mitkä asiat metsissä ovat osapuolille tärkeitä ja vaalimisen arvoisia.

Miten jatkuvapeitteiseen kasvatustapaan siirtyminen onnistuu ja mitä huomioita prosessissa kannattaa ottaa huomioon? Pentti kertoo blogitekstissään omasta kokemuksestaan 20 hehtaarin kohteella.

Metsäalan asenteissa on tapahtunut kahdessa vuosikymmenessä mullistava muutos. Monen metsäyhtiön ja metsänhoitoyhdistyksen kahvipöydässä uskaltaa tänä päivänä ylpeänä kertoa, kuinka metsänomistajan kanssa yhdessä päätettiin rajata vapaaehtoisesti hieno luontokohde tai metson soidinpaikka hakkuiden ulkopuolelle.

Ensiavusta jatkuvaan kasvatukseen ulottuvat Metsälehti Makasiinin vuoden 2021 jutunaiheet.

Blogin kirjoittaja kaipaa lukijoiden näkemystä, miten toteuttaa metsänhoitoa luontaisesti uudistuneella, hirvien piinaamalla kohteella.

Metsänhoitoyhdistysten toiminnanjohtajille lähettämästämme kyselystä on tullut perinne, joka juontaa juurensa kauas viime vuosituhannelle. Ensimmäinen ostajakalenteri julkaistiin Metsälehdessä 1984.

Kuinka metsänoomistaja voi valmistautua myrskyihin? Vai voiko niihin valmistautua?

Olen kova tyttö halailemaan ja sen puute onkin yksi korona-ajan outouksista. Yleensä puoli tuttujakin halataan, mutta nyt ei edes niitä lähimpiä.

Ensiharvennuksella tehdään tulevaisuuden tukkimetsää.