Kaikki Suomen puunostajat

Kesälomien jälkeen yhdistysten toiminnanjohtajille lähettämästämme kyselystä on tullut perinne, joka juontaa juurensa kauas viime vuosituhannelle.

Ensimmäinen ostajakalenteri julkaistiin Metsälehdessä 1984.

.. Rauma-Repola, Wilh. Schauman, Tehdaspuu, Myllykoski ja Vierumäen Teollisuus

Ostajaluettelo 36 vuoden takaa vilisee jo historiaan jääneitä nimiä kuten Rauma-Repola, Wilh. Schauman, Tehdaspuu, Myllykoski ja Vierumäen Teollisuus.

Alun perin ostajakyselyn tarkoituksena oli selvittää puukaupan kilpailutilannetta. Kuinka monta potentiaalista kauppakumppania metsänomistajalla on kunkin metsänhoitoyhdistyksen alueella. Kyselyn tulos oli, että keskimäärin ostajia oli seitsemän kappaletta.
Käytännössä kilpailua oli kuitenkin vähemmän, sillä isot ostajat pyrkivät keskenään sopimaan ostoalueista. Savujako oli tuolloin tuttu termi.

Metsälehden ostajakyselyssä toiminnanjohtajia pyydettiin arvioimaan myös eri ostajien osuutta yhdistyksen alueella myydystä puusta. Esimerkiksi Ahlaisten metsänhoitoyhdistyksessä A. Ahlström ja Puulaaki jakoivat ykkössijan: kummankin osto-osuudeksi oli arvioitu 35 prosenttia. Kaksikkoa sparrasi Metsäliitto, jonka osuudeksi toiminnanjohtaja arvioi 30 prosenttia. Lisäksi Ahlaisten ostajajoukkoa täydensi Kouhi.

Kaikkein eniten vanhassa Ostajakalenterissa pistää silmään sen laajuus. Pienellä präntättyä luetteloa riittää sivukaupalla. Paperipostin aikaan sen kokoaminen on ollut melkoinen ponnistus!

Vuonna 1984 ostajatiedot on kerätty 366 metsänhoitoyhdistykseltä.

Ostajia oli paljon, mutta niin oli myös metsänhoitoyhdistyksiä. Vuonna 1984 ostajatiedot on kerätty 366 metsänhoitoyhdistykseltä. Tämänvuotisessa kalenterissa yhdistyksiä on 65.

Samaan aikaan ostajien hankkima puumäärä on kasvanut roimasti. Viime vuonna puuta hakattiin yksityismetsistä kaikkiaan 53 miljoonaa kuutiometriä, kun määrä vuonna 1984 oli vain 33 miljoonaa kuutiometriä.

Eliisa Kallioniemi

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.