› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 5,281 - 5,290 (kaikkiaan 5,325)
1 2 3 … 528 529 530 531 532 533

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Visakallo Visakallo 6.7.2026, 06:52

    Perkolla on tuotot omaa luokkaansa, ei niihin meidän osaamattomien kannata lähteä kilpasille. Meille jaksollisille riittää, jos saa metsistään nykyisillä puun hinnoilla neljäsosan pinta-alasta kasvamaan tonnin vuodessa rahaa hehtaarille.

    MaalaisSeppo 6.7.2026, 07:22

    Visaa mukaellen jaksollinen metsänkasvatus on meidän tavisten hommaa. Jatkuva kasvatus vaatii paljon enemmän tietotaitoa. Perko meitä vain kiusoittelee, eikä paljasta menestymisen salojaan. Suojelee näin omaa kilpaluetuaan. Se on tietysti turhaa. Emme me kuitenkaan ymmärtäisi jatkuvan kasvatuksen, osittain salatieteisiin perustuvia metodeja.

    mehtäukko 6.7.2026, 07:27

    ”…A j , ”Minun tarvitse mitään uusia malleja kehittää. ”  sitten olet noilla väittämillä ulkona  kokoaikaisesta kasvusta…”    On siinäkin tyhjänpäiväinen päätelmä, joka paljastaa taas kerran kertojansa älykkyyden.

    Koko puuntuotanto ja -talous pohjautuu hyvin pitkä-aikaisiin koe-aloihin,tutkimuksiin ja tulosten analysointeihin joiden perusteella toimintamallit on kehitetty. Ne on pohjana ja sovelletaan paikallisolosuhteisiin säätäen. Kun tulokset ovat sitä mitä ohjeilla voi odottaa, mitä jää epäselväksi?

    Tästä meidän ei tarvitse huolestua: ”Suojelee näin omaa kilpaluetuaan.”  !!

    Perko 6.7.2026, 09:33

    Verottaja tekee tulotiedoston suht edullisesti, joten voitte siitä seurailla omaa tuloanne, ja julkaisusta näkee koko pitäjän aukkojen tulot. Nuo arvailunne ovat semmoista toiveikasta lottovoiton unelmaa. Niillä on ehkä mielenterveydelle hyvä vaikutus

    Kuusiuskova 6.7.2026, 10:25

    No kun edelleen tiedän omien metsien tuoton ja kasvun, ja ne ei ole teoreettisia kuten herran vaan toteutuneet. Ja se kasvu on keskimäärin 12-13 mottia/vuosi/ha omt ja mt mailla.

    Onko jk-kasvu puolittunut, eikö enää kasvakaaan 23 mottia vuodessa??

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2026, 11:44

    Perkolle huomautus että en olekaan missään vaiheessa väittänyt olevani jk-ekspertti vaan kuunteluoppilas. Opettajat täällä vain ovat varsin haluttomia ohjaamaan. Onneksi on Silva ry.

    Perko 6.7.2026, 16:38

    ”En olekaan missään vaiheessa väittänyt olevani jk-ekspertti vaan kuunteluoppilas. Opettajat täällä vain ovat varsin haluttomia ohjaamaan.” Tarkoitat varmaan aukkoja ihannoivia kirjoittajien parvea. He jakavat tänne jk-menetelmän tietoja tuloksineen ja kinuavat samalla nähdä jossain eri-ikäistä puustoa. Yleensä metsässä on kaikenikäisiä puita, mutta sellainen metsä on käynyt harvinaiseksi aukkojen tekijöille.   A J, julistit laskutapani virheelliseksi. Miten ne sopeutuvat juttuihisi?  Metsäalan opettajia en tiedä muita kuin ”Jätkän”.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.7.2026, 16:44

    Tarkoitin profeetoilla teitä, Perko ja Jovain. Te olette palstan jk-expertit. En ole varma laskutavastasi Perko onko se väärin, kun et esitä välivaiheita auki kirjoitettuna vaan ainoastaan lopputuloksen. Ajatuksen kulkua on silloin vaikea seurata.

    Perko 6.7.2026, 17:15

    Jatkuvan kasvatuksen simulaatioissa käytän algoritmia matriisimalleja sekä puukohtaisia kasvun funktioita ja varjon määrää arvioidaan puiden latvuston kilpailuindeksien avulla.  Laskenta vaatii valtavan määrän puu- ja metsikkötason dataa, kuten puulajin, puiden pituuden,  Rinnankorkeusläpimitan,  runkolukujakauman sekä maaperä- ja valotiedot, jotta hakkuiden ja luontaisen uudistumisen pitkän aikavälin vaikutukset voidaan mallintaa.

    Näiden  esittely ja selkeys  käy täällä ylivoimaiseksi. Niistä koekakkaroista on otettu omat tiedot.   Näin lyhyesti.

    Kuusiuskova 6.7.2026, 17:27

    Mutta kun simulaatiot ei toimi oikeassa elämässä (se on nähty monta kertaa). Esim motti-ohjelma väitti aikanaan et istutuskuusikko pitäisi ensiharventaa 35v iässä etelässä kuin tänä päivänä se oikea ajankohta 17-25v iässä.

Esillä 10 vastausta, 5,281 - 5,290 (kaikkiaan 5,325)
1 2 3 … 528 529 530 531 532 533