› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,371 - 6,380 (kaikkiaan 6,522)
1 2 3 … 637 638 639 … 651 652 653

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuusiuskova 11.10.2026, 10:25

    Perkolla on ihan oma matematiikka jossa kaikki jaksolliseen liittyvä on vaan menoa ja jk pelkää arvopuustoa, silti ei edes metsänhoidon perusteet ole tuttua.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.10.2026, 10:51

    Perkon matematiikka on tarkoitushakuista: jaksollisen puilla on uudistus- ja hoitokulujen metsään sidotun pääoman tuottovaatimus, mutta jatkuvan metsään jätetyillä ”ilmaiseksi” saaduilla puilla ei ole. Reilu vertailu saadaan niin, että molemmissa verrataan rehellisesti sidotun pääoman tuottoa. Miksi: koska myös ilmaiseksi saatujen puiden arvo tuottaisi muualle sijoitettuna rahaa. Puuston arvo on moninkertainen verrattuna metsätilan kulujen (vuosimenot ja perusparannus) arvoon, joten tuotto sille on tärkeä osa kannattavuuslaskentaa.

    Perko 11.10.2026, 11:19

    Se 600 euron myyntihinta hehtaarilta on  molemmissa (propsipuina ja pikkutukkina miinus vero), ja jk ssa samaan aikaan loppupuusto jatkaa katkeamatonta arvokasvuaan.  M-  Sepon  havainto  on  tiedostettu ja mahdottomaksi todettu!

    Vaikeus ymmärtää tätä yksinkertaista talousmatematiikkaa on osoittautunut  kiistäjille aivan ylivoimaiseksi   – he kun eivät edes millään tajua, että aukoitta jokainen hehtaari tuottaa kylmää käteistä koko ajan  perustamiskuluitta ja tyhjäkäyntiä.

    Kuusiuskova 11.10.2026, 11:36

    Ja se käteisen määrä on ihan eri tasolla kuin toimitaan jaksollisessa, mutta kuin sinä hyvä ihminen et ymmärrä sitä. Ei taida Perkolla edes olla kokemusta puunmyynnistä käytännössä, ja kuten Anneli totesi, herran matematiikka on tarkoituksenhakuista. Ja tätä samaa saarnaa  Perko on nyt jankuttanut viimeiset 5 vuotta.

    Yksinkertainen kysymys Perkolle:

    Teen 27v kuusikkooni toisen harvennuksen, josta lähtee 70 mottia tukkia ja 30 mottia kuitua, mutta näillä ei merkitystä. Pystyyn jää 150 mottia tukkia ja 50 mottia kuitua. Mikä on pystyyn jäävän puuston arvo mielestäsi? (Käytä vaikka 70€ tukkihinta ja 25£ kuidun hintaa.)

    Kyllä Jovainkin saa vastata.

    Perko 11.10.2026, 12:09

    Suosittelen, että kävelet sinne omaan virtuaali metsääsi ja käyt aivan itse laskemassa omien puiden tilavuudet ja eurot, sillä ilmaiset arvioinnit ja muiden puolesta laskemiset ovat tällä palstalla nyt loppuneet! On muutenkin täysin turhaa heitellä ilmaan keksittyjä mottimääriä tai pyytää arvioita pystyyn jäävistä kuutioista, jos puuston ikärakennetta ja todellista biologista arvokasvua ei pysty ymmärtämään.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.10.2026, 12:10

    Perko voisi luovuttaa jo meidän ymmärtämättömien kanssa ja mennä jk-ketjuun saarnaamaan.

    Kuusiuskova 11.10.2026, 12:16

    Tämä on kyllä ihan oikean kuvion tiedot, ja minä tiedän kyllä mikä sen arvo on. Tervetuloa katsomaan kuviota jos haluat. Itse et taida omistaa yhden yhtään puuta,  olet niitä keksittyjen virtuaalimetsien omistajia. Varsinkin kuin et osaa vastata näihin yksinkertaisiin kysymyksiin. Perkon metsätalous taitaakin olla farming simulaattorissa, siellä herra simuloi kaikkea aina jk-metsän kasvusta haapojen oksien katkaisuun moton avulla.

    Jovain Jovain 11.10.2026, 12:19

    Kyllä Perko on oikeassa siinä, että jk tuottaa kokoajan ilman kalliita uudistamiskustannuksia ja tyhjäkäyntiä. Kuusiuskova pääset keskituottona 0-27 vuotta 11 mottiin. Se on paljon mutta, epäilet Perkon tuplatuottoa jatkuvana. Mitä epäilemistä siinä on, jk tuottaa vastaavissa olosuhteissa, eli kasvun potentiaali vastaavissa olosuhteissa on sama ja tuottaa vähempiarvoisen puun sijaan arvopuuta.

    Perko 11.10.2026, 12:33

    Kyllä, matematiikka on todellakin tarkoitushakuista: sillä haetaan puustosta tavoiteoptimia ja parannusta metsänomistajan todelliseen tulokseen. Mitä sillä AJ:n  (tai kenenkään muunkaan kiistäjän) mielestä muuten tulisi oikein hakea?

     

    KuneKoski 11.10.2026, 14:58

    Tuo laskentatapa tuntuu olevan sellainen, että jaksollisesta lasketaan vain alakanttiin arvioidut harvennustulot vähennettynä uudistus- ja hoitokuluilla sekä veroilla. Ja menoille kova korko. Tulopuolelle korkoa ei lasketa.Päätehakkuutulot häviävät myös korkojen syömänä. Jk:n puolella taas lasketaan koko puuston arvonnousu, hakattiinpa sitä tai ei. Ja jos ei hakata, silloin siitä ei tietenkään mene veroa. Jos vertailua haluaa tehdä, pitää verrata samoja asioita. Muuten hommassa ei ole mitään järkeä.

Esillä 10 vastausta, 6,371 - 6,380 (kaikkiaan 6,522)
1 2 3 … 637 638 639 … 651 652 653