› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,381 - 6,390 (kaikkiaan 6,522)
1 2 3 … 638 639 640 … 651 652 653

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuusiuskova 11.10.2026, 15:06

    PItäisi varmaan tehdä keräys ja lähettää nämä kaksi gurua Sahalan kartanolle vierailulle niin saisivat nähdä miten puuta tehokkaasti kasvatetaan.

    Perko 11.10.2026, 16:33

    Sahalan tuottoluvut ovat   tavalliset  avohakkuulla ja jaksollisella jarrutettuja, mutta jos  työtä  esitellään   pelkästään niin  siitä kiinnostuneet  todennäköisesti sellaista  jälkeä näkee.  Keräykselle   vois olla helppo löytää tehokkaimpiakin kohteita.  Pohtikaa omalle kohdalle onnistumisen  edellytyksiä  ja opintomatkoja.  Mie ole tällä telluksella  nähnyt  kaikki maanosat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 11.10.2026, 17:04

    Perko: Tapion metsänhoidon suosituksista voi katsoa ja valita mieleisensä tavan mitata metsätalouden kannattavuutta.

    Perko 11.10.2026, 17:29

    Suuret kiitokset K K.:lle – siinä on mies, joka on hoksannut tämän homman ytimen! Juuri sellaistahan se talousmatematiikka suurin piirtein mehässä on.

    Tulopuolelle korkoa ei lasketa. Päätehakkuutulot häviävät myös korkojen syömänä. 

    Tuottavuuden mittausta ei haittaa  vaikka ymmärtää itse myynnistä saadun tulon euroina ja osaa pilkkoa vuosituloksi hehtaareille.    Vain harvat ovat sellaista  kertoneet.

    Harstela, P. 2006. Kustannustehokas metsänhoito  , on  fossiili ajalta  ennen nykyistä metsälakia.

    konstapylkkerö2 12.10.2026, 06:19

    Jos päätehakkuun paremmalle tulolle ei lasketa korkoa ja kuluille lasketaan, niin siinä ei todellakaan ole mitään jäljellä oikeasta matematiikasta , se on järjetöntä kuten KK kertoi. Pitää laskea todellisten tapahtumien mukaisesti ja tulojen kehittymistä korkoineen .  Silloin selviää että harsinta tuottaa käytännössä poikkeuksetta heikommin, kun on kyseessä normaalin päätehakkuun kannattavuuden vertaaminen harsintatuloihin.

    Kuusiuskova 12.10.2026, 07:21

    Ja pitää myös ottaa huomioon harsinta, anteeksi jk, huomattavasti  huonompi puunhinta. Jos kuusitukista saa aukolta jo 90, niin jk se hinta on 70. Tosin Perkolla taitaa olla oma (virtuaali)moto jonka kustannukset ei lasketa.

    Perko 12.10.2026, 22:22

    Juuri näin, A.J.! Tapion metsänhoidon suositukset ovat hyvä työkaluvalikoima. Onko jo eurotuotavuuden optimointi lisätty?
    Kun kerran laki ja nykyiset käytännöt antavat täyden vapauden tavoitella parasta mahdollista tuottavuutta, se vapaus kannattaa hyödyntää täysimääräisesti. Parhaan taloudellisen tuloksen saa ottamalla ohjat omiin käsiin, optimoimalla tuottavuuden ja uudistamismenetelmät juuri oman metsän ja omien tuottovaatimusten mukaan – eikä vain tyytymällä siihen, mikä on suosituksissa ”yleisesti hyväksyttyä”.

    konstapylkkerö2 13.10.2026, 06:23

    Yläharvennuskuvion ja sitä vastaavan harsintakuvion kantohinnassa on 5 €/m3 hintaero . Jos leimikossa on esim. 300 m3/ha puuta, päätehakkuutulo on vähintään n.4500€/ha parempi kuin leimikon harsintatulo. Siitä menisi 500€ uudistamiseen. Jää 4000€/ha sijoitettavaksi ( yli harsintatulon) . Se tekee 6% korolla liki 10000€/ha 15 vuodessa ( kun seuraava harsinta on mahdollinen). Harsitun metsän pitäisi siis kasvaa reilusti yli 10 m3/ha vuodessa sen 15 v. ajan jotta tilanne olisi edes tasapeli Tasaikäisen metsän kasvatuksen kanssa. Lisäksi myös taimikko ehtii hyvällä kasvupaikoilla varttua ainakin lähelle eh:ta 15 vuodessa.  Harsinta on marginaalimenetelmä lähinnä vain maisemakohteisiin sopiva. Taloudelliselta tulokseltaan häviää tasaikäiselle viljelymetsätaloudelle ja on muutenkin riskialttiimpaa mm. suuren juurikääpäriskin ja tuulituhoalttiuden takia .

    Jovain Jovain 13.10.2026, 07:59

    Ainakaan itsellä ei ole ensimmäistään jatkuvan kasvatuksen kuviota, joka olisi avattu jaksottaisen 3-4 khl metsään. Vakiintuneet jk metsät ovat kyllä ominaisuuksiltaan 3-4 khl tai vastaavia, mutta ovat tuotoltaan ja hinnoiteltuna avohakkuita vastaavia. Että tuskin kannattaa viritellä etuuksia, jotka eivät pidä paikkaansa. Vakiintuneessa jatkuvan kasvatuksen metsässä jää vielä 2/3 osaa arvopuuta tuottamaan, etunsa on silläkin.

    Kuusiuskova 13.10.2026, 08:38

    Niin, kirjanpainaja kiittää kuin tulee valoa ja väljyyttä vanhaan kuusikkoon, sellaiset ainakin täällä etelärannikolla tuhoutuu muutamassa vuodessa. Kirjanpainaja ei paljon välitä teidän korkoajattelusta, on monella naapurilla jolla on jk, niin niihin se kirjanpainaja eniten iskee

    ”Ainakaan itsellä ei ole ensimmäistään jatkuvan kasvatuksen kuviota”

    Aiemmin olet ainakin puhunut ettei sulla olekaan enää yhtään metsää, nyt sulla yhtäkkiä onkin. Koita jo päättää mitä valehtelulinjaa käytät.

    Konsta, jos minä teen aukkohakkuuta niin se tulo on aina ollut vähintään 22- 25000/ha, jk-hakkuusta ei ikinä tule yli 10000/ha, eli se ero on paljon isompi kuin 4500. Jos ajatellaan et jk-puustosta otetaan 100 mottia, optimistisesti kaikki tukkia, niin se tulo on noin 7000€y/ha, eli realistinen ero on 9-15000€ mikäli kyseessä on 300 motin/ha leimikko. Ja se on mielestäni jaksollisessa pikkasen huonolla hoidolla ollut  leimikko.

Esillä 10 vastausta, 6,381 - 6,390 (kaikkiaan 6,522)
1 2 3 … 638 639 640 … 651 652 653