› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,391 - 6,400 (kaikkiaan 6,522)
1 2 3 … 639 640 641 … 651 652 653

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • konstapylkkerö2 13.10.2026, 09:25

    Avohakkuun ja harsinnan hintaero on suurempi . Tuossa oli toteutunut kantohintaero harsinta kohteen ja yläharvennuskohteen välillä.

    Mitä enemmän jää harsinnan jälkeen pystypuustoa sitä heikommin harsinta kannattaa suhteessa päätehakkuuseen.

    Perko 13.10.2026, 09:48

    Talouslaskentanne paljastaa, että 6 prosentin korkovaatimuksella jaksollisen kasvatuksen 60 vuoden odotusaika on  nykyisestä  jo  ja hävittää tulevan päätehakkuutulon nykyarvosta peräti 97 prosenttia, jolloin 30 000 euron kaukainen potti on nykyrahassa enää vain noin 910 euron arvoinen . Koska raha menettää pitkässä kierrossa aikansa arvon ja kalliit istutuskulut sitovat pääomaa heti alussa, jatkuva kasvatus nollainvestointeineen ja 15–20 vuoden välein saatavine tasaisine hakkuutuloineen muodostuu matemaattisesti tehokkaammaksi vaihtoehdoksi. Alkuperäinen laskelma 15 vuoden korkotuotosta johti siten harhaan, koska se vertasi lyhyttä ajanjaksoa puustoon, jonka kasvattamiseen oli tosiasiassa ensin sidottu pääomaa kokonaisen ihmisiän ajaksi.

    Tässä talousvertailussa on kuitenkin ankarasti varoitettava tekemästä sitä virhettä, että tasaikäisen istutuskuusikon äkillistä avaamista valolle  ja väljyydelle verrataan oikeaan jatkuvan kasvatuksen menetelmään. Kun tiheä, tasaikäisenä hoidettu vanha kuusikko harvennetaan rajusti tai sen reuna paljastetaan, puut kokee valoshokin,  alakasvuton puusto  tuulen  ja kuivuusstressin , mikä houkuttelee kirjanpainajat ja tuhoaa puuston pystyyn muutamassa vuodessa.   — Oikeassa jatkuvassa kasvatuksessa metsän rakenne säilytetään aina eri-ikäisenä ja peitteisenä, jolloin uusi puusukupolvi nousee  suojassa pystyyn,  tottuu tilanteeseen, eikä metsään koskaan luoda kirjanpainajille otollista, paahteista shokkitilaa ja kulujen kanssa työvelvoitetta.  Menetelmät  ei käänny  nimeä vaihtaen.

    konstapylkkerö2 13.10.2026, 10:06

    Teoriassa uudistuskulut lasketaan noin. Mutta vain teoriassa joka ei toimi käytännössä. Käytännössä uudistuskulut kuittaantuu heti paremmasta päätehakkuutulosta.
    Olet huijattu ja yrität tyrkyttää samaa kaikille totuutena mikä ei pidä paikkaansa.

    Kuusiuskova 13.10.2026, 10:24

    Ja laskeppa uudestaan 45v kiertoajalla ja 600 istutus- ja maanmuokkauskuluilla.

    ”vanha kuusikko harvennetaan rajusti tai sen reuna paljastetaan, puut kokee valoshokin,  alakasvuton puusto  tuulen  ja kuivuusstressin”

    Tämä on se tilanne missä moni nykyään kokee että tehdään jk-hakkuu, tulos on vaan se mitä Perko itse tuossa mainitsee, eli kirjanpainajan juhlaa. Niin monta tällaista kohdetta olen jo nähnyt, että ainakin täällä etelässä jk-hakkuut yleensä johtaa puuston loppuun. Nykyään etelässä kirjanpainajat iskee jo 40v puustoihin, koska ovat kasvaneet niin hyvin,  ne alkavat  olemaan rklpm 30-40cm. Jossain pohjoisempana voi vielä olla että kirjanpainajaa ei vielä ole riesaksi asti, mutta etelässä niitä on paljon. (ja luonnonsuojelualueet levittävät niitä edelleen, käykää esim. Sipoonkorven kansallispuistossa katsomassa)

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.10.2026, 11:56

    No mutta Perko. Jos jaksollisen ensimmäisen 15-30 vuoden aikana eli ensiharvennuksesta saadaan kuitattua pois uudistamisinvestointi (rahana tilille), sen jälkeinen 40-50 vuotta on sinun matematiikkasi mukaan puhdasta tuloa, koska nollainvestointi.

    Perko 13.10.2026, 15:13

    Rahavirroilla ilman korkoa laskettuna jatkuva kasvatus (JK) voittaa jaksollisen kasvatuksen reilusti (61 500 €/ha vs. 27 550 €/ha). Koska 90 vuoteen mahtuu vain yksi päätehakkuutulo, jaksollisen mallin puuntuotannon kokonaisarvo jää matalaksi suhteessa sen vaatimiin kalliisiin investointeihin.  Sijoitukset  voi selvitellä toisella kaistalla.  Kaksi kertaa paha tulon katkos  herättää opinhaluja!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 13.10.2026, 15:55

    Taitaa mennä toisin päin ne rahavirrat.

    Kuusiuskova 13.10.2026, 16:46

    Ja 90v mahtuu nykyään kaksi päätehaukkuuta, koivikossa jopa kolme. Ja kukaan meistä ei saa 90v aikana tuloja metsästä, että on aika yhdentekevää laskea niin pitkiä kiertoaikoja. Etkä edelleenkään laskenut mun antamilla luvuilla. No, voin kertoa sen sulle. Jos alkusijoitus on 600€, se on 6% kasvanut 45v 8300€. Minä saan jo päätehakkuussa vähintään sen      22000-25000€, eli millainen on tuotto% herra nero?

    Ja en koe niitä sun mainitsemia kalliita investointeja(muutama satanen) mitenkään merkittäviksi, paljon enemmän saa menemään pelkästään metsätien sorastamiseen. Vai jätätkö senkin tekemättä Perko ku sehän maksaa? Jätätkö myös tiemaksut maksamatta, sehän maksaa? Entäs verot?

    MaalaisSeppo 13.10.2026, 22:45

    Veroihin on Perkolla valmis vastaus: ei tapiollisesta metsätaloudesta tarvi veroja maksaa.

    Jovain Jovain 14.10.2026, 07:55

    Kysymys voi hyvinkin olla ideologinen, minkälaiset kansalaisryhmät hyötyvät mistäkin, koskettaa myös puuntuottajaa. Yhdestä tukkikuutiosta tulee tutkitusti 35-50 prosenttia sahatavaraa eli tukin osuus jää alle puoleen. Hyötynäkökohdat ovat massan puolella tukissakin ja on virheellistä olettaa, metsien tuotto kuitupuun varaan. Virallinen ohjaus käy massan hyväksi ja onhan siitä (kuidusta) historiallisesti maksettu luokattoman huonoa hintaa.

Esillä 10 vastausta, 6,391 - 6,400 (kaikkiaan 6,522)
1 2 3 … 639 640 641 … 651 652 653