› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,401 - 6,410 (kaikkiaan 6,522)
1 2 3 … 640 641 642 … 651 652 653

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Kuusiuskova 14.10.2026, 09:42

    No jättääkö Jovain tiemaksut maksamatta ja metsäteiden sorastukset tekemättä koska sehän maksaa? Perko ei näköjään uskalla kertoa….

    Jovain Jovain 15.10.2026, 09:06

    Ei taida yleiskustannuksilla olla vaikutusta hoitomuotojen välillä tai veroilla. Jaksottainen on tuettua. On ristiriidassa jaksottaisen kalliiden perustamiskustannustan ja toistuvien työkustannusten (hoito) välillä, verrattuna jatkuvan kasvatuksen lähes nollakustannuksiin ja tuottoihin. Helpottaa jo ajatusta, kun ei tarvitse ressata, en nyt sano ylivoimaisilla kustannuksilla ja työmäärällä. Jatkuva kasvatus tuottaa sen saman ja ylikin, ohjattuna vähällä vaivalla ja kysymys ei ole mistään taantuvasta hoitomuodosta.

    Kuusiuskova 15.10.2026, 09:08

    Lähinnä oli esimerkki kuin teidän mielestä kaikki kustannukset on pahasta.

    Kerropa lähteesi väitteillesi.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli 15.10.2026, 09:13

    Ei pidä unohtaa, että raha tuottaa myös päätehakkuun jälkeen, jopa paremmin kuin metsässä!

    Jovain Jovain 15.10.2026, 09:39

    Olen vedonnut tutkimustoiminnan tuloksiin, osallinen siinä toiminnassa 20-30 vuoden ajan ja omissa metsissä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.10.2026, 09:41

    Olisi kyllä aivan mahtavaa jos Jovain ja Perko osoittaisivat professori Lundqvistin olevan väärässä!

    Kuusiuskova 15.10.2026, 10:47

    Sanoppas muuta, mutta siihen vaaditaan vähän enemmän kuin huutelu tällä foorumilla.

    MaalaisSeppo 15.10.2026, 11:17

    Kummalinen tämä metsäala. Kun siitä saa tuloja ja ne sijoittaa, niin jotkut laskevat ko sijoituksen tuotot metsätalouden hyväksi. Onko vastaavaa muilla aloilla? A:sta saadut tulot sijoitettuna kohteeseen B lisäävät A:n kannattavuutta. Tuplatuotto vai itsepetos?

    Itse olen sitä mieltä, että kun puukauppatulot tilille tulee mahdollisilla kuluilla vähennettynä, niin yhteys metsätalouteen katkeaa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.10.2026, 11:25

    Ei lisää MaalaisSeppo kannattavuutta metsätaloudessa, mutta vaikuttaa kyllä päätöksentekoon, jos huomioidaan omistajan taloudenpito kokonaisuudessaan. Metsän ulkopuolelle sijoittaminen on myös riskien hajautusta.

    Metsänkasvatusmallien vertailussa on toki olennaista pääoman tuotto metsässä. Siitä ei päästä yli eikä ympäri että jos metsätila on jk-mallissa, siihen on kiinni paljon pääomaa, jolle tuottoa lasketaan. Ja on myös tuhoille alttiina, eikä ole hajautettuna. Jos siis noudatetaan sitä jk-osaajien ohjetta, että keskipuusto on hyvä olla tasolla 180 – 200 m3, kun kaikkien Suomen metsien keskipuusto on vähän yli 120 m3 metsämaalla. Eli on puolet enemmän (120 + 60 =180) kuin jaksollisen mallin metsätilalla keskimäärin.

    Metsävaratiedot:

    https://www.luke.fi/fi/uutiset/metsavaratiedot-puuston-maara-kasvaa-edelleen-vaikka-vuotuinen-kasvuvauhti-on-hidastunut

    Perko 15.10.2026, 12:41

    Sitten on tuotto % ja euro-tuotto per ha  onko ne jatkuvaa  vai vuosikymmenten oottelussa, hyvää alkua A J ; n pohdinnoissa.   Mottimäärään vaikuttaa monikerroksellisuus ilman aukkoja.  Eikä ole huono jos on  mistä myydä, parempi kuin paljaalta maalta tarjota.

Esillä 10 vastausta, 6,401 - 6,410 (kaikkiaan 6,522)
1 2 3 … 640 641 642 … 651 652 653