› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,411 - 6,420 (kaikkiaan 6,522)
1 2 3 … 641 642 643 … 651 652 653

  • Aukon tuottomenetelmät

    Lähetetty: 24.7.2023, 14:36

    Merkitty: 

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

    Tekijä
    Perko
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • jumpe 15.10.2026, 15:16

    Haaveilijoiden kannattaa lukea tämä:

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/e1967f85-6e9f-4368-a033-ec0b506ae1d7

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.10.2026, 15:18

    Hyvin tiivistetty Mielikäiseltä. Miten saadaan viesti menemään laajemmin läpi haaveilijoille? Hesarin artikkelissa koskien haitallisia valtion tukia tukea mietitään että puun polton verotuki pois ja sen tilalle tukea mm. jatkuvalle kasvatukselle, lahopuun tuottamiselle ja ennallistamiselle.

    konstapylkkerö2 15.10.2026, 15:20

    Laajempaan ajatteluun kykenevät tietävät mitä merkitsee metsätalouden tulokselle vaihtoehtoissijoituksen tuotot. Muutamilta täällä puuttuu ko. ajattelun kyky kokonaan. Hajautus auttaa tulonmuodostuksen riskin pienentämisessä myös.

    Kuusiuskova 15.10.2026, 19:11

    Hyvä kirjoitus Mielikäiseltä.

    Kohta tulee Perko taas ja haukkuu proffan. Kenelläköhän on enemmän kokemusta tukimuksesta ja metsänhoidosta??

    Jovain Jovain 15.10.2026, 20:13

    (120 + 60 = 180) mitä oli puolet enemmän. Lakirajoilta hyvinkin tuplat tai kolmin- melinkertaisesti sijoitettuna, onhan se metsien pilaamista  korkovipuna.

    Perko 15.10.2026, 20:46

    Puumäärän lisääntyminen Suomessa on pitkälti kuitupuun ja taimikoiden lisääntymistä. Jos metsässä on paljon kuutioita, mutta ne ovat väärän kokoisia ja niiden korjaaminen vaatii rajuja investointeja uuteen puusukupolveen, hehtaarin tuottavuus romuttuu. Suuri kuutiomäärä ei siis automaattisesti tarkoita rikasta metsänomistajaa – ratkaisevaa on se, onko puu sellaista, josta tehdas maksaa tukkihinnan, ja jättääkö hakkuutapa metsän kasvumoottorin pystyyn.  Se ei ole aukottajan tarkoitus.

    Kuusiuskova 15.10.2026, 20:55

    Jotta puu voi kasvaa isoksi, pitää sen ensin olla pieni.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 15.10.2026, 21:21

    Ihan samaa pienten ja isojen suhdetta jäin miettimään kuin Kuusiuskova. Perko väittää että jaksollisen ja jatkuvan kasvattajan metsässä on eri jakauma taimien, kuitupuun ja tukkipuun välillä. Tämä on teoreettisesti mielenkiintoinen kysymys. Intuitiivisesti (eli laskematta analyyttisesti tai simuloimatta) sanoisin että päästäkseen edes lähimain samaan kasvuun, jatkuvan kasvattajan olisi pidettävä metsänsä puissa samantyyppinen kokojakauma kuin jaksollisen kasvattajan. Keskikokoisissa puissa (kuitupuut, lisävaltapuut) on oltava kohtalaisen runsaasti pohjapinta-alaa, kuten on jaksollisessa mallissa hehtaareja. Ellei ole, muutaman poimintahakkuun jälkeen otettava loppuu, ja ollaan Lars L:n kuvaamassa tilanteessa.

    Kuusiuskova 15.10.2026, 22:01

    Niinhän käytännössä käykin, olet Anneli aivan oikeassa.

    Timppa Timppa 15.10.2026, 23:26

    Riittävän kauan harjoitetun poimintahakkuun jälkeen metsän kasvu loppuu.  Jäljellä on vain kitukasvuiset juuri ja juuri hengissä pysyttelevät kuuset.  Paras esimerkki tästä on Osaran aukeat.   Ylen mukaan niiden puusto uudistushakkuuvaiheessa oli 60 m3/ha.  Seuraavien reilun 50 vuoden aikana ja ottaen huomioon kaksi harvennusta puuston kokonaiskasvu on ollut 200 m3/ha.

    Selvää on, että jaksollisessa metsässä on alle tukkikokoista puuta suhteessa enemmän kuin jatkuvassa ensimmäisen päätehakkuumetsään tehdyn harvennuksen jälkeen.   Jatkuvassa kasvatuksessa puuttuu kuitenkin ne hyväkasvuiset nuoremmat puut, josta suuret puut kasvavat.  Parin harvennuskerran jälkeen jatkuvan kasvatuksen tilanne on sitten tuo, mikä tapahtui aikanaan Osaran aukeilla.  Puut loppuvat ja metsä on uudistettava.

     

Esillä 10 vastausta, 6,411 - 6,420 (kaikkiaan 6,522)
1 2 3 … 641 642 643 … 651 652 653