› Keskustelut › Metsänhoito › Aukon tuottomenetelmät

Esillä 10 vastausta, 6,421 - 6,430 (kaikkiaan 6,522)
  • Aukon tuottomenetelmät

     

    ”Entinen leppää kasvanut hakamaa hakattiin aukoksi ja istutettiin koivulle.  Koivu kasvoi erittäin hyvin, mutta vielä paremmin kasvoivat lepät.  Monta vuotta peräkkäin sain perata sitä kuviota ennen kuin voitin ne lepät.”

    Toinen tapaus oli entinen leppää kasvava niitty.  Harvensin leppiä niin paljon kuin uskalsin ja istutin kuuset sekaan.  Olinko harventanut liian vähän vai liikaa vai mistä johtui, etteivät ne kuuset menestyneet.

    En kyllä suosittele leppien hyödyntämistä.   Kaikki nurin ja koivua tilalle, jos hirviriskiä ei ole.  Muuten kuusta.

    Kun kasvattaa kuusikon täystiheänä ja sitten istuttaa uudet taimet nopeasti, niin ne kasvavat nykyään niin hyvin, ettei heinettyminen pysy perässä.”

    ”Harsintahakkuun poistuma on yleensä n. 80- 100 mottia/ha ja tukkiosuus n. 60  % , parhaimmillaan n. 70 % .

    Tavallista harvennusta parempi kantorahatulo edellisessä harsinnassa  (20 vuotta sitten) ei riitä korvaamaan kasvutappion kuluja koska silloin pitäisi ottaa laskelmaan mukaan myös alunperin (päätehakkuu/jk) tulleet  tuloerot.   Jk:n heikompi yksikköhinta, pienempi poistuma ja pystyyn jääneen puuston pääoma-arvo korkoineen nykyhetkeen laskettuna (verrattuna tasaikäisen vaihtoehdon uudistuskuluihin ).”

  • Perko

    On  menetelmillä selvä  ero se oli Sahalassa havaittu , että nykyinen propsia 70 /30 %  tukki puustolla ei  saa tulosta  se  on muutettava  päinvastaiseksi , sanoi  Sahalanmies mehtä lehessä.   No , jk  puustossa se  jo tauotta!

    Nykyisessä keskiarvometsässä puuta on kyllä kappalemääräisesti ja kuutioina paljon, mutta se on nuorta ja ohutta: 70 prosenttia siitä on propsia, aukkoa ja riukua, ja vain alle  kolmasosa täyttää tukkipuun mitat. Koska kuitupuusta maksetaan vain noin ~21,50 €/m³, suuri puumäärä ei käänny suureksi rahaksi. Myydään massaa, ei tuottavaa  puuta.

    Jyväskylän eteläpuolella ja laajemminkin Keski-Suomessa kaiken kattava keskimääräinen puumäärä on loikannut 1970-luvun alun noin 80- 100 kuutiosta nykyiseen 142 kuutioon hehtaarilla. Puuta on siis lähes tuplasti enemmän.  Optimi % -tuotto  olisi ~90 m3 eri-ikäispuustossa.

    Kun puusto on kuitupuuvaltaista, nämä kiinteät uudistamiskustannukset syövät leijonanosan tuloista  sen pitkän paljaan ” kesantoajan ”kanssa. Käteen jää vain 2 046 €/ha. Vertailun vuoksi: 1970-luvun rakennemetsästä pelkän tukkipuun poiminut omistaja kuittasi 8 200 €/ha ilman yhtäkään pakollista istutuskulua, ja jätti propsit vielä kasvamaan ilmaiseksi itselle arvokasvuun.  Niillä pystyi ostamaan Zetorit ja Porsche traktori,    Sen ikiliikkujan  ”Mielikäiset ja kumppanit  ” tuhohosi  lopullisesti seuraavassa 30 vuodessa!

     

    Jovain Jovain

    Suomalaisten on toistettava samat virheet, mitä ruottalaiset ovat tehneet. Kuusi on ainut varjoon uudistuva ja huonosti uudistuu sekin, jos edellytyksistä ei huolehdita. Rehevillä mailla ei uudistu kuusikaan ja johtaa taantumaan, jos pintakasvillisuudelle annetaan valta. Muutaman kerran toistettuna johtaa taantumaan. Sama tilanne on korkovivun käytössä, liiallinen puustopääomiin puuttuminen johtaa taantumaan.

    Perko

    Selvittele kuvitelmasi !

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Veli-Jussin haastelu Tapio Haarlaan videosarjassa ”Miten optimoidaan puuntuotantoa isolla metsätilalla” taitaa olla sarjan katsotuin jakso, melkein 40 tuhatta käynnistystä. Ole hyvä Perko!

    Hyvää pohdintaa istutustiheydestä, auringon säteilystä ja latvuksen pituudesta. Itsekin joskus miettinyt tuota lehtivihreän määrää kiertoajan yli.

    Kaikkein karuimpia alueita lukuun ottamatta kaikki alueet uudistetaan koivulla ja sen alle tulee kuusi luontaisesti. Koivulla ja kuusella pyritään yli 50 %:n latvuspituuteen. Keskikasvuksi kerrotaan nyt noin 10 m3/ha hehtaarilla vuodessa, mutta se on nousussa. Taimikoiden raivauksessa käytetään 10-prosenttista Roundupia suoraan kantopintoihin – erityisesti pajuihin rehevällä turvemaan pohjalla. Tricoa ei käytetä. Runkoluvut pudotetaan koivulla ja ilmeisesti kuusellakin 200 runkoon ja puiden väli on 7 metriä loppuvaiheessa. 100 vuoden kiertoajalla saadaan 1000 m3 (10 m3/ha keskikasvu vuodessa). Sahalan kartanon sivuilta löytyy lisää tietoa metsätaloudesta ja myös Vessin pikkutarkka hakkuuohje.

    Superharvennus on mielenkiintoinen kokeilu. Nythän metsien kasvu alenee nopeasti niiden ylittäessä noin 60 vuoden iän. Olisiko Vessin menetelmillä pidennettävissä hyvän kasvun ikävaihetta vaikka 20 vuotta? Suomen metsien kasvuhan on kaksinkertaistettu kertaalleen alkaen 1950-luvulta. Kasvun kaksinkertaistaminen uudelleen (100 > 200 milj. m3) on haasteellinen tavoite. Per hehtaari onnistuisi kyllä monellakin alueella, mutta ei saada toimeksi Suomen koko metsäpinta-alalla kokonaisuudessaan monista eri syistä.

    Lisäksi mietin: onko sentin lusto jo liikaa? Itse olen käsityksessä, että noin 0,5 cm olisi sopiva yläraja havupuun lustolle, mutta tämä tietysti riippuu käyttötarkoituksesta.

    Timppa Timppa

    Laskin yhteismetsämme tilanteen.

    Varsin oleellista on se, mitä sieltä metsästä on myytävissä

    -vuodet 2008-2017: hakkuista keskimäärin harvennuksia 65 % ja uudistushakkuita 35 %, jolloin keskimääräinen tukkiprosentti kuusella oli 65,3 ja männyllä 66,5.

    -vuodet 2018-2025: hakkuista keskimäärin harvennuksia 79,7 % ja uudistushakkuita 20,3 %, jolloin keskimääräinen tukkiprosentti kuusella oli 59,2 ja männyllä 64.  Suunnittelukaudella 2018-2027 on vuoteen 2025 asti tehty uudistushakkuita keskimääräistä vähemmän, koska siihen saakka sattui onnekkaasti paljon hyvähintaisia harvennuksia.   Kahtena viimeisenä vuonna harvennukset ovat vähäiset ja uudistushakkuiden määrä kasvaa.  Tämä nostaa myös tukkiprosenttia.

    Jovain Jovain

    ”Muunneltuja totuuksia”, ei niissä ole mitä myöntää, ovat omianne. Toimivan ja tuottavan metsänhoidon puolesta täällä ollaan. Vessillä on hyvässä hoidossa olevat tuottavat metsät. Ovat uusiutuviakin ja tuottavat lyhytkierrossa että pitkässä kierrrossa ja on kerroksellisia metsiä. Siellä on oivallettu monta asiaa, joista täällä haaveillaan.

    Perko

    A J ,  miulle nuo jutut ei ole  uutta  ja  vielä on hänelläkin korjaukseen varaa reilusti!     Olen hänet tavannutkin  ja olen ottanut  kuvan,   mittään messiaallista en tässä jutussa havaitse. niinkuin se näyttää  vaikuttavan muutamiin.

    Kuusiuskova

    Jaahas nyt guru panee vielä paremmaksi. Omasta mielestäsi tiedät ilmeisesti paremmin kui kaikki muut, professorit mukaan lukien. Silti et ole ikinä todistanut mitään, että sellainen guru meillä.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ottaisin Vessin innovaatioista jonkin verran oppia. Tärkein oppi on kokonaisvaltainen ote metsäomaisuuden hoitoon. Toinen hyvä ajatus on lehtivihreän määrän pitäminen korkealla tasolla kasvattamalla metsiä harvassa asennossa. Jos varttuneiden metsien keskikasvu saataisiin näin pysymään pitempään hyvänä, sillä olisi suuri vaikutus hakkuumahdollisuuksiin ja apua ilmastopolitiikkaan.

    Kuusiuskova

    Näinhän se on. Itsekin pyrin maksimoimaan meidän metsien kasvua, ja siihen kuuluu ajoissa tehdyt raivaukset ja harvennukset sekä varttuneen metsän lannoitus ja  taimikoiden boorilannoitus. Tavoitteena on 13-15 motinn kasvu sekä mt että omt-mailla.

Esillä 10 vastausta, 6,421 - 6,430 (kaikkiaan 6,522)