› Keskustelut › Metsänhoito › Ensiharvennus metsurityönä ja ajo pienajokoneella

  • Tämä aihe sisältää 105 vastausta, 21 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarHämis toimesta.
Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 105)
1 2 3 … 6 7 8 9 10 11

  • Ensiharvennus metsurityönä ja ajo pienajokoneella

    Sent on: 10.4.2021, 18:59

    Merkitty: 

    Onko kokemuksia, tilausta ja tekijöitä ?

    Eli olen pohtinut tuota ensiharvennusta sahalla ja ajokoneena 2-2,5m raideleveydeltä oleva kone. Esim. Logbullet,Allstor,Kinetic. Olisiko kuinka 2. harvennuksessa tukkia enemmän ?

    Suht’tasaisella pohjalla, ravinteikkailla pohjilla, metsänomistaja tuntee vetoa moiseen.

    Mielenkiinnosta asiaan nostin aiheen tänne. Kuinka sahaus ja ajokonetaksat – elääkö kuinka ? Entä kuinka paljon metsänomistaja haluaisi/kannattaisi maksaa korjuusta.

    Tekijä
    Hämis
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 16.4.2021, 19:48

    Ratkaisut ovat monen asian summa, ja kun joku luuli jonkun olleen ”elisen teeren poika” joka ”höpöttäisi täällä toisenlaisia käsityksiä…”

    Kehitys kehittyy. Jollekin puuhastelu pikkukoneilla riittää läpi koko taipaleen. Jotkut lopettaa siihen. Näkökannat ja mielipiteet muodostuvat elettyjen kokemusten perusteella.

    Jätkä 16.4.2021, 20:04

    Taitaa mehtäukko olla uransa huipulla Ikivanhan Lokkerin puikoissa.

    Kehitys on kehittynyt mehtäukon pienkoneiden ajoista, taisi olla Makeri se mehtäukon ensimmäinen?

    Hyväkään kone ei ole kovin kannattava, jos ei hallitse sen vaatimaa hakkuutekniikkaa. Kaikilla konetyypeillä on omanlaisensa tarpeet. Kuitenkin esim Jämsänkoske mkk:n opettaja Pentti  hallitsi hienosti kaikki eri koneet ja menetelmät silloin, kun olin hänen taisteluparinaan.

    Jopa maataloustraktorilla kuormaaminen ja pahasta paikasta ajaminen oli selvää päsiinlihaa silloin, kun Pentti näytti.

    On kovapäisiä nuo itseään konemiehinä pitävät, kun hölmöt kuvittelevat, että hakkuukoneen ja ajokoneen on oltava saman kokoiset. Miten nuo epätoivoiset kuvittelevat kyykkymotolla hakatun tavaran ajon tapahtuvan – Kantamallako?

    mehtäukko 16.4.2021, 20:37

    Taitaa ja taitaa !? Ei pidä kaikesta vaan luulotella ja arvailla umpisukkeloisia päätelmiä kun ohi viheltää kaikki esitetyt.

    Jos jollakulla on Sampo 46 puntari hakkuussa ja Jätkän suosittelema ikivanha Lokkeri ajamassa, epäsuhta parihan se on. Mutta olkoon.

    Metsuri motokuski 16.4.2021, 21:17

    Onhan tuo vähän kaksinaismoraalia. Toisaalla tuskaillaan juurilahon leviämisen kanssa ja mietitään kantokäsittelyä jo taimikkovaiheessa. Toisaalta ollaan halukkaita tinkimään ajourissa ja suodaan juurten niskojen päällä ajo. Tuskin se kantokäsittely hirveästi auttaa jos kapeilla ajourilla juuret jauhetaan paljaiksi.

    aegolius 16.4.2021, 21:25

    Tämä kuski ei ole vielä ymmärtänyt asiaa.

    Itse en ainakaan tuskaile juurikäävän kanssa yhtään. Kyllähän täällä jotkut tuskailivat, mutta se johtui kait enemmän hoitorästien huolesta.

    En tingi ajouristakaan yhtään, mutta viisimetrisiä uria ei metsiini tule. Se ei ole tinkimistä. Se on järjen käyttöä.

    Yhtä ainutta kolhua en ole vielä juurenniskoissa nähnyt. No, eipä ole ollut harvennuksista pystykauppojakaan. Ei varmaan sattumaa?

    Edit. Melko selkeiltä vaikuttaa nämä asenteiden erot. Kerronpa senkin, että eräs motovideoita tubeen tekevä henkilö osoitti jonkin videon kommenteissaan vähättelevää asennetta juurikääpää kohtaan. Nämä samat kaverit sitten tekevät kesähakkuillakin kantosuojauksen omavalvontaa ja mo:t ja Luke ihmettelee, kun kääpä vaan leviää. Miten korjata asenne?

    suorittava porras suorittava porras 16.4.2021, 23:02

    Asenteen korjaamista kaivattaisiin myös taimikonhoitojen suhteen. 100 000 ha jää vuosittain rästiin ja siitä juontavat juurensa ongelmat metsien käsittelyjen myöhemmissä vaiheissa.

    Ennen ensiharvennusta on tehtävä rankka ennakkoraivaus monesti kesällä huonoon aikaan ja puuston kokoon nähden ennenaikainen hakkuu ,jotta jotain voidaan pelastaa. Sitten itketään vielä ajourista , jotka ovat hyttysen hyrinää jo toteutuneisiin menetyksiin nähden.

    Puut korjataan sillä kalustolla , mikä kulloinkin on tarjolla järkevästi isompiin kokonaisuuksiin liittyen. Ajokone kantavilla teloilla ja leveydeltään 3,5 metriä alkaa olla yleisin vaihtoehto ja ajourat luonnollisesti sen mukaiset. Mutkissa ja sivukaltevissa paikoissa 5 metrin ura on normaali. Tämä riippumatta siitä hakattiinko puut sitten konellisesti , vai manuaalisesti. Jälkimmäisen menetelmän osuus taitaa olla enää pari prosentin luokkaa ,jos sitäkään.

    Vähimmillä vaurioilla koko puuston kiertoaikana selvitään ,kun tehdään enskaan reilut puuston järeytymisen huomioivat ajourat ,jotka palvelevat tehtävässään  päätehakkuuseen asti. Tärkeintä on ,että urat ovat oikeansuuntaisia ja sijaitsevat palstan kantavimmilla kohdilla.

    aegolius 16.4.2021, 23:57

    Suorittavan ensimmäinen ja viimeinen kappale ovat mielestäni ristiriidassa. Ensimmäisestä olen samaa mieltä. Viimeisestä en.

    Kyllä kait vähimmillä vaurioilla koko puuston kiertoaikana voidaan selvitä, kun varhaisperkaus ja taimikonhoito tehdään ajoissa?

    En ymmärrä mitä tarkoittavat enskan ”reilut puuston järeytymisen huomioivat ajourat”. Kyllä ihan asianmukaiset, suorat, enimmäkseen nelimetriset (kaarteissa ja kaltevassa toki leveämmät) hoitavat tehtävänsä ja palvelevat myös kakkosharvennuksessa. Ylimääräinen leveys on ylimääräistä. Se on virhe, vaikka kuinka asiaa hämmennettäisiin. Tuollaiset 3,5 metriset ajokoneet enskoissa ovat joko provosointia tai suoraa hölmöyttä. Kumma, että tuosta ”yleisimmästä vaihtoehdosta” ei ole vielä edes puheita kuullut, paitsi täällä palstalla.

    Aina välillä täällä sanotaan tehtävän helkkarinmoisia havupatjoja yli kymmenmetrisillä puomeilla. Sitten, kun keskustellaan ajourien leveydestä, niin heti ollaan juurenniskat rikkomassa. Mihin se patja silloin unohtuu?

    Ei huomautettavien harvennushakkuiden määriä tarvitse edes ihmetellä, jos suositukset eivät ole edes tavoitteena.

    aegolius 17.4.2021, 00:15

    Katselin hetki sitten eräästä viimevuotisesta opinnäytetyöstä tehtyjen korjuujälkimittausten tuloksia. Kaikkiaan 14 kuviota oli työssä tarkistettu ja ajourien SISÄleveyden (eli minimileveyden) keskiarvo oli 5,4 metriä. Ei naurata. Tuo oli siis ohjeen mukaan mitattu ajouran leveys kymmenen metrin minimileveytenä. Se tarkoittaa, että ajouran keskileveys huitelee kuudessa metrissä. Täälläkin palstalla kuusimetristä ajoura on joku kokenut kuski lähes paheksunut.

    Jos ei itse ehdi enskaa tekemään, niin väitän sen ketjussa mainitun 5 e / m3 lisähinnan metsurityöstä olevan pikkuraha, jos vaihtoehto on kuusimetriset ajourat.

    pihkatappi pihkatappi 17.4.2021, 06:13

    Noita 6 metrin uraleveyksiä on jonkinverran näkynyt ensiharvennuksilla, noista pitäisi ilmeisesti automaattisesti sanktioita tulla kun metsäkeskus näitä tarkistuksissa näkee, mutta ei ole maan tapa heikentää isojen firmojen toimintaa. Eli noissa tapauksissa on otettava ostomieheen yhteyttä ja pyydettävä vahingonkorvausta, harvalta onnistuu.

    Ainakin tuo kannustaa tekemään laadukkaat ensiharvennus kohteet itse. Himpun alle 3 metrin ajokone, joka vie uralta kerralla kaikki kuitupuu kokoisen energiapuu kasaan, ajouran leveys 4 m. Ajouralle kun viitsii nakella latvuksia, kone pysyy pinnalla. Kokoojauralle voi nakella lisähavutusta vielä kesken ajon. Ja kakkosharvennuksessa on vara ottaa uran varresta sieltä täältä joitain puita pois, jossain päin se ”rivi”.

    Ison metsäfirman tarjoamiin palveluihin kuuluu jossain päin esim. Sampo koneketju, joka tekee lähinnä pelkkiä harvennuksia ja osaamista varmasti on. Ongelma on se että leimikot sisältävät monenlaisia kuvioita ja eri koneiden siirtely samalle leimikolle pitää tietysti neuvotella etukäteen. Ajatus että ensiharvennus kannattaa yhdistää järeän avohakkuun kanssa samaan kauppaan ei ole järkevä, tuohon ei kannata suostua kuin ns. pakko tilanteessa, esim jos sillä saa myrskytuhopuut heti korjuuseen ja/tai kuviot ovat niin pieniä.

     

    Jätkä 17.4.2021, 06:48

    Metsänomistaja / puunmyyjä paskoo omaan taikinaansa, kun tuputtaa avohakkuun yhteyteen surkeita ja pienirunkoisia ensiharvennuskuvioita tai jopa energiapuupalstoja. Silloin ilman muuta avohakkuukuvion tukkien kuutiohinta jämähtää korkeintaan ”alkaen”-tasolle ja sivuun tuputettu enska räävitään mukaan miten-kuten.

    Jos nuo molemmat myytäisiin omina kauppoinaan / leimikkoinaan, olisi yhteissumma epäilemättä isompi ja jälki kasvatushakkuulla olisi sopivan kaluston ansiosta paljon parempi.

    Näin se on aina ollut ja näin se on aina oleva.

    Kun enskan kantohinnan ja tienvarsihinnan erotus on parikymppiä / kuutio, niin sillä hinnalla kyllä kyykkymoto ja kohtuupieni metsäajokone tuo tavaran tienvarteen. kyykkymoton kuljettajalla vain pitää olla ammattiTAITO, jolla ajourat tulevat hyvät, eikä liian leveät ja myöskään kurvit eivät ole pullonkaulana.

    Edellistalvena tuossa rajantakana metsäpalveluyrittäjä teki ensiharvennuksen: kolmen miehen ryhmä kuljetti moottorisahoja metsässä ja sitten yrittäjä itse tuli ihan oikean kahdeksanpyöräisen ajokoneen kanssa pistäen puut pinoon tien varteen.

    Savotoinnin jälkeen voi vain todeta, että jälki on ” sikamaisen hyvää”. Tiheys ja puiden valinta on mennyt nappiin, eikä metsässä edes ajourat näy selvästi.

     

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 105)
1 2 3 … 6 7 8 9 10 11