› Keskustelut › Metsänhoito › Ensiharvennus metsurityönä ja ajo pienajokoneella

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 105)
1 2 3 … 5 6 7 … 9 10 11

  • Ensiharvennus metsurityönä ja ajo pienajokoneella

    Sent on: 10.4.2021, 18:59

    Merkitty: 

    Onko kokemuksia, tilausta ja tekijöitä ?

    Eli olen pohtinut tuota ensiharvennusta sahalla ja ajokoneena 2-2,5m raideleveydeltä oleva kone. Esim. Logbullet,Allstor,Kinetic. Olisiko kuinka 2. harvennuksessa tukkia enemmän ?

    Suht’tasaisella pohjalla, ravinteikkailla pohjilla, metsänomistaja tuntee vetoa moiseen.

    Mielenkiinnosta asiaan nostin aiheen tänne. Kuinka sahaus ja ajokonetaksat – elääkö kuinka ? Entä kuinka paljon metsänomistaja haluaisi/kannattaisi maksaa korjuusta.

    Tekijä
    Hämis
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 16.4.2021, 09:19

    Se ettei ole mitään väliä minkä levyinen joku kone on, osoittaa jo jotakin!?Fysiikan lait pakottavat taatusti tiettyyn leveyteen ja painoon että maastossa yleensäkään työnteko onnistuu. Ei mikään hämähäkki pysy 10-11 metrin ulottumalla ja täydellä työskentelyn tehokkuudella pystyssä, jos yhtälö ei ole kunnossa. Kestävyys on toinen tekijä.

    Ja mo kun on oikeutetusti kova puolustamaan kantohintaansa, vaatimaan laatua, vaatimaan tukkipinoja jne, eihän ne voi toteutua miten tahansa.

    Jätkä 16.4.2021, 09:42

    Fyysiikan lait väittävät, että rasitus nosturille ja koneen muulle rakenteelle on merkittävästi pienempi, jos puomi yltää vain viiteen metriin yhdentoista metrin sijaan.

    Jos lähdetään ajatuksesta, että pienmmällä hakkuukoneella pujotellaan haamu-uralla, niin ei olla käsitetty koko tekniikkaa.

    Pienempi hakkuukone tekee lyhyeltä etäisyydeltä takuuvarmasti samassa – tai lyhyemmässä ajassa puut valmiiksi, kuin kymmenen metrin päästä niitä kopeloiva.

    mehtäukko 16.4.2021, 10:48

    ” Käytännössä sen pujottelu ”haamu-urilla” ei ole ollenkaan sellaista, etteikö laadukkaita kasvatettavaksi jätettäviä puita jouduta poistamaan.”- väitin taaempana, ja se pitää paikkansa.

    Vaikka vain tasaisella kankaalla se ”haamuilija” ei taivu optimaalisesti juuri poistettavien huonolaatuisten puiden mukaan, saati entislaisen 2. ja 3. maastoluokan olosuhteissa. Kivikoissa ja rinteissä urat tehdään parhaan ja käytännöllisimmän suuntien mukaan. Haamuja ei sinne edes saa. Pitkä puomi yltää parissa sekunnissa otettavaan turilaaseen…

    Puuki 16.4.2021, 11:30

    Pääpontti on haamu-urilla, että uran leveys ei vie liiaksi tilaa puun kasvatukselta eikä uran reunat jää yhtä helposti kuin pitkäpuomisella motolla puitaessa harvemmaksi kuin urien välit .

    Kasvualan pieneneminen on ~   uran ulkoleveys – jäävien puiden etäisyys toisistaan.  Jos ulkoleveys on esim. 5,7 m ( n. 5 m uran leveys) ja eh metsä jää 1100 kpl/ha tiheyteen , on uran haittaleveys ~ 5,7 m – 3 m = 2,7 m.  Ha:lla vaikutus puuston kasvulle on keskimäärin 500 m x 2,7 m =  1350 m².  Eli 13,5 % pinta-alasta.

    Jätkä 16.4.2021, 12:25

    mehtäukko. Kun sinä joskus saisit irti pienemmän, nykyaikaisen hakkuukoneen ja opettelisit ( vienee viitisen vuotta) – oikean käyttötekniikan, höpöttäisit täällä aivan toisenlaisia käsityksiä. Sama tauti vaivaa myös Mopokuskeja ja entisiä metsuri-sellaisia.

    Mistä puhuu ne, jotka kyntävät Härjillä? He puhuvat härjistä, mikään muu ei heidän tajuntaansa mahdu.

    mehtäukko 16.4.2021, 12:57

    Hyvä havainto , teoreetikko Jätkä. Mehtäukon ei tarvitse opetella pienen hakkuukoneen ominaisuuksia. Ne ajat olivat ja menivät. Ensin metsurina 3 vuotta, kymmenkunta vuotta pikku vehkeillä ja yli 20 v keskiraskailla.

    ”Härjillä kyntäjät”ovat näköjään vielä oma rotunsa..  🙂

    Tikkula 16.4.2021, 17:16

    Toi matsi tais mennä mehtäukolle 5-0 ?😃

    Metsuri motokuski 16.4.2021, 18:47

    Niinpä. Taitaa jätkän suorittama konehakkuu olla aika vähäistä, vaikka vakuuttavasti ja asiantuntevasti kirjoittaa.

    aegolius 16.4.2021, 19:21

    >Toi matsi tais mennä mehtäukolle 5-0

    Mikä matsi? Jos mehtäukko katsoo uransa edenneen metsurista pienen koneen kautta keskiraskaaseen ja pitää aiempia vaihtoehtoja metsän kannalta nykyistä huonompana, on jotain pielessä. Tuskin vaihto pikkukoneesta keskiraskaaseen tapahtui sen vuoksi, että pikkukoneen jäljiltä metsä jäi enskan jäljiltä aina niin pahuksen huonoksi, että kone piti vaihtaa isompaan ja parempaan? Eiköhän ne talousasiat tuon ole ratkaisseet, eikä koneen toimivuus enskalla.

    aegolius 16.4.2021, 19:31

    >Kun runkoluku laskee reiluun tuhanteen, ei ajourilla enää ole väliä.

    Nostan nyt tämän vielä tuolta alkupään viesteistä. Kyllähän tuhannen kieppeillä ajouralla on vielä selkeä merkitys. Ajoura ei vaikuta tuotokseen enää kakkosesta eteenpäin. Silloinhan ollaan runkoluvussa lähempänä 600:a.

    Puukin laskelmat ovat samankaltaisia mihin olen itsekin päätynyt. Perusajatus on se, että tuotoksen kannalta esimerkiksi uran leveneminen neljästä metristä viiteen tai yli on pahasta. Reunapuut eivät pysty hyödyntämään lisääntynyttä uraleveyttä. On huomioitava myös se, että ns. ajouravaikutuksesta puuston kasvuun iso osa tulee havutuksesta. Jos osa havuista olisi myös ”haamu-uralla”, kasvaisi ajourien välipuut vastaavasti hieman paremmin.

Esillä 10 vastausta, 51 - 60 (kaikkiaan 105)
1 2 3 … 5 6 7 … 9 10 11