Ville Niinistö vastustaa energiapuuta ideologisista syistä: se parantaa avohakkuumetsätalouden kilpailuasetelmaa jatkuvaan kasvatukseen nähden. Ville ei ole vielä ymmärtänyt että ”hiilinielujen vahvistaminen” jota hän kovasti painottaa LULUCF-neuvotteluissaan, tarkoittaa että nuorten metsien hoitoa ja avohakkuumetsätaloutta tarvitaan edelleen. Emma Kari on ehkä ymmärtänyt, jos on, niin voisi selittää Villelle.

Käyttäjien pitää nyt maksaa energiapuusta enemmän, ja valitettavasti se johtaa kansalaisten kaukolämpölaskun nousuun. Syyttäkää sitten sähkön ja kaukolämmön hinnannoususta Putinin sotaa, joka johti energiapulaan Keski-Euroopassa. Sitä vielä pahensi saksalaisten nuiva suhtautuminen ydinvoimaan.

Vaikka hakerangan hinta nousisi kysyntää vastaavalle tasolle, haketta ei ehditä hankkia ja turvetta nostaa kesän aikana tarpeeksi. Millä sitten lämmitetään taloja kaupungeissa ensi talvena – ilmeisesti kivihiilellä ja öljyllä. Jospa Ville Niinistö miettisi tätä, kun äänestää parlamentissa risujen polttoa vastaan. Energiapuuta pitää nyt edistää ja tukea eikä kampittaa!

(Stilisoitu klo 9.01.)

Hesarin jutun kommenteissa eräs lukija kirjoittaa että Virossa ja Itä-Euroopassa tehdään tukkipuusta pellettiä ja viedään Länsi-Eurooppaan bioenergiaksi. Ehkä tällaiset ilmiöt saisi karsittua pois bioenergian kestävyyskriteereitä kehittämällä. Polttoon vain ne puujakeet joilla ei ole arvokkaampaa käyttöä ja eivät ole monimuotoisuuden kannalta tärkeitä jättää metsään.

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008832129.html

Neuvoja metsäläisille nimimerkiltä V.K.:

Lisäksi propagandan suoltamisesta pitää luopua. On täysin käsittämätön väite, että hoitamaton metsä sitoo vähemmän hiiltä kuin hoidettu. Metsä on luonnontilassaan hoitamaton ja siellä on silloin enemmän hiilen sitomiseen kykenevää kasvimassaa. Metsät sitoivat hyvin hiiltä ennen kun niitä alettiin keinotekoisesti ”hoitamaan”.

A.J. vastaa:

Jos ihminen ei käsitä jotain, se ei tarkoita ettei asia voisi olla totta, eikö niin?

Jos verrataan Pohjoismaiden hoidettuja metsiä muihin pohjoisen havumetsävyöhykkeen metsiin, huomataan mielenkiintoisia seikkoja. Ensinnäkin nuoret metsät sitovat enemmän hiiltä kuin vanhat metsät, koska niissä on yhteyttävää lehtibiomassaa eniten. Toiseksi hoitamattomissa luonnonmetsissä tapahtuu runsaasti itseharvenemista ja metsätuhot ovat niissä yleisiä. Jos luonnonmetsäalue säästyy metsää hävittäviltä tuhoilta, se voi olla suuri hiilivarasto, mutta yleensä se ei ole suuri hiilinielu.

Pohjoisen havumetsävyöhykkeen maiden hiilinieluista on julkaistu hiljattain vertaileva raportti. Linkki raporttiin on esimerkiksi Luken uutisessa: ”Pohjoismaissa metsien hiilivarasto kasvanut nopeammin kuin Kanadan ja Venäjän vähemmän hyödynnetyissä metsissä”.

Ainakin aiemmin EU:n ilmastopolitiikassa oltiin aika tarkkoja siitä, että EU-alueella ne maat joissa on merkittävä hiilinielu eli Suomi ja Ruotsi eivät saa kuitata metsiensä hiilinieluilla muiden sektoreiden päästövähennyksiä. Kirjoittaja kuitenkin ehdottaa että muut ihmiset saisivat olla vapaamatkustajia, ja vain metsänomistajia ja metsäteollisuutta kuristettaisiin. Muistuttaisin että metsiemme hyvä hiilinielu ei ole syntynyt metsiin itsekseen, ilman työtä ja pääomia, joten sen hyödyntämismahdollisuuttakaan ei voida vielä pois ilman korvauksia.