Keskustelut Metsänomistus EU:n metsäpolitiikkaa

Esillä 10 vastausta, 1,631 - 1,640 (kaikkiaan 2,139)
  • EU:n metsäpolitiikkaa

    Hamuaako EU jo kohtuuttoman paljon päätösvaltaa sen suhteen, miten Suomen metsiä käytännön tasolla hoidetaan, metsäneuvos Heikki Granholm?

    http://areena.yle.fi/audio/1-50799758

    EU:sta on tulossa paljon lainsäädäntöä joka koskee metsiä: LULUCF-asetuksen tarkennus, biodiversiteettistrategia (mm. suojelupinta-alan tavoite 30 %), kestävän rahoituksen kriteerit ja ilmastopaketti. Haastattelussa taustaa.

  • jees h-valta

    Eihän siellä ajatella. Silvia Modig Vasemmistoliitto tästä hyvä esimerkki.

    mehtäukko

    Eurostoliiton hulluutta. On inflaatiota,koron nousua,sotaa, velkaisia valtioita,energiapulaa, kohta ruokapula…jne pitkä liuta.

    Massoittain ihmisiä saattaa alkaa vaeltaa elinkelvottomilta alueilta pohjoiseen, jolloin sekasorto on valmis. Tämä eurostoliitto ei yritäkään tehdä noiden alueiden hyväksi, mutta on tappamassa täältä kaiken liikkuvan.

    Visakallo Visakallo

    EU:n Komissio on linnoittautunut nyt niin tiukasti ilmasto- ja ympäristömuuriensa taakse, etteivät elä lainkaan samassa todellisuudessa EU-kansalaisten kanssa. Jos näin vielä jatketaan, EU hajoaa.

    Rane

    EU:n ilmastosopimus on siis komissaari Frans Timmermanin käsialaa.Hänen kansliapäällikkönsä on hollantilaisen kommunistipuolueen entinen puheenjohtaja ja Greenpeacen kampanjapäällikkö ja aktivisti joka on mm.pidätetty 10 kertaa.Omien sanojensa mukaan hänellä ei ole rikosrekisteriä koska hän (eli GP) on maksanut joka kerta sakot.Eli  ikäänkuin  Matti Liimatainen pääsisi EU:n kabinettipäälliköksi.

    Jokainen voi päätellä kuinka paljon tuota porukkaa kiinnostaa suomalaisen metsänomistajan murheet.

    Former Greenpeace activist new Dutch Labour Party leader » The Windmill news articles » goDutch

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Minkälaisista asioista kansliapäällikköä on sakotettu? ”Samsom was a Greenpeace activist, mainly agitating against nuclear energy, in the 1990s.”

    Kurki

    https://www.hs.fi/politiikka/art-2000008901308.html
    Komission vaikutusarvion mukaan ennallistamisen kustannukset Suomessa ovat EU:n kolmanneksi suurimmat, 900 miljoonaa euroa. Edellä ovat Ranska 2,1 miljardilla eurolla ja Espanja 1,5 miljardilla eurolla.
    Suomen lasketaan hyötyvän ennallistamisesta 9,7 miljardia euroa.

    Hyöty on taittu vetäistä hihasta.

    mehtäukko

    JKotiahon toitottama komission järjettömyyden tervetulo tv:ssä on irvokasta meininkiä. Näinkö pimeää on meininki? Kun virkakoneisto ja poliitikot eivät mahda mitään pallonpuoliskon todellisten hätätoimenpiteiden aikaan saamiseksi, laitetaan oma pesä matalaksi!

    Tämä ei tule päättymään hyvin.

    Tolopainen

    Suomen suurin peruslohko on suosta raivattua peltoa yli 100ha, sijaitsee Perhossa, kyllä tuokin on raivattu peltotukien takia. Tuottaa yli 50k€ vuodessa, vaikka ei kasvaisi kuin muutama heinänpiikki. Raha ratkaisee, mitä soille tehdään.

    Gla Gla

    HS: ”Komission kustannus- ja vaikutusarvioissa on laskettu, että yksi ennallistamiseen käytetty euro toisi takaisin 8–38 euron hyödyt muun muassa satojen paranemisena.”

    Tämä laskelma olisi tosiaan syytä avata. Ihan heti en keksi, miten peltojen ennallistaminen parantaa satoja. Ammutaanko jatkossa koskeikoiksi muuttuneilta turvepelloilta hanhipaisteja, jotka maksaa ravintolassa 50 e/annos.

    Puuki

    Taisi olla ennallistamisen vuosimeno se 900 milj. euroa.  Hyötyä pitäisi tulla varmaan myös n.10 mrd €/v.  Ei vaikuta ihan todelliselta.

    Jo pitkän aikaa hakkuusäästöt  on olleet Suomessa keskimäärin n. 20 milj. mottia/v.    20 %:n ”puolisuojelu” vähentäisi pysyvästi käyttöpuun kasvatusta n. 4-5 milj. mottia/v.  10%:n lisäsuojelu n. 10 milj. mottia/v.  ( Jos ei lasketa mukaan jo olemassa olevia suojelualueita jotka  nekin pitää tietysti ottaa huomioon. Mutta  metsän kasvu on niillä yleensä suht. vähäistä).   Suurin vaikutus tullee metsissä vanhojen metsien suojelusta pystypuuvarastoon ja ranta-alueiden suojelusta.      Suurin kestävä ylläpidettävissä oleva  hakkuumäärä ei ehkä kovin paljon laskisi nykyisestä (kun/jos hakkuusäästöt jäisi uusille suojelualueille) mutta menoja tulisi kuitenkin puustoisimpien metsien suojelusta ja puolisuojelun aiheuttamasta kasvutappiosta.

    Ehkä komissio on laskenut peltojen ennallistamisen hyötyihin viljelytukien maksamisen lopetuksen.  Mutta tulevaan maailmanlaajuiseen ruokapulaan se vaikuttaa negatiivisesti. Nyt tulisi lisätä peltoalaa ja kasvien kasvatusta eikä vähentää sitä.  Turvemaapeltojen metsitys tai muu maankäyttömuodon muutos ei tuo uutta peltoa kangasmaille automaattisesti eikä niiden raivaus ole ilmaista.  Ruokahuollossa toisten maiden varaan heittäytyminen olisi nykyoloissa järjetöntä.

     

Esillä 10 vastausta, 1,631 - 1,640 (kaikkiaan 2,139)