› Keskustelut › Metsänomistus › FSC:n riskialue yllätti

Esillä 10 vastausta, 761 - 770 (kaikkiaan 809)
1 2 3 … 76 77 78 79 80 81

  • FSC:n riskialue yllätti

    Sent on: 1.7.2019, 21:55

    Merkitty: 

    1.7.2019 Maaseudun Tulevaisuudessa kerrotaan heinolalaisesta metsänomistajasta, jonka normaalisti hoidettuun talousmetsään oli pyytämättä ja yllättäen ilmestynyt 80 hehtaarin FSC:n HCV-merkintä. Tästä korkean suojeluarvon HCV-merkinnästä ei tule minkäänlaista ilmoitusta metsänomistajalle. Metsänomistaja ei itse ole mukana FSC-sertifikaatissa, vaan PEFC:ssä. Asia tuli sattumalta ilmi vasta lumituhojen takia tehtävän metsänkäyttöilmoituksen yhteydessä. Samalla omistajalla on entuudestaan jo Natura 2000 alue, valkoselkätikan suojelualue, sekä kallioidensuojelualue. Kyllä aivan aiheellisesti voidaan jo mukailla vanhan taistolaislaulun sanoja, että ”Metsäsi eivät ole sinun metsiäsi!”

    Tekijä
    Visakallo Visakallo
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Remie 5.12.2019, 22:48

    Karjalassa ja Pohjois-Karjalassa niitä hiilinieluja on tulossa , mitään muuta ei ole kuin taimikkoa , metsän omistajat ovat itsekkin sanoneet että niitähän täältä löytyy. Joku kaupunkilainen on jättänyt perintömetsän pläntin hakkaamatta, kertovat että ovat unohtaneet mitä metsälle tehdään kun on suurta puuta , tai ovat unohtaneet että omistavat koko metsää. Kyllä Länsi-Suomessakin on tulossa hiilinielua kunhan VHP peurat saadaan häädettyä kehä 3 sisäpuolelle. Puuttomia alueita on runsaasti.

    ilmeisesti nämä kummat lyhenteet fsc, HCV , saivat omistajat myymään metsänsä , sosialisoinnin tai veron kiristymisen pelossa. Jos noin suunnaton joukko metsän omistajia myy metsän rahapulan vuoksi niin alkaa tosiaan olla hätä käsillä. Vielä kun mistään muualta ei tuottoa saa kuin metsästä joka kasvaa alati suhdanteista riippumatta.

    Rane 5.12.2019, 22:51

    ”Kyrö näyttää kuitenkin olevan sitä mieltä, että suurta pahuutta on PEFC.”

    Tuota mieltä on moni muukin kuten WWF,Luontoliitto,Greenpeace tai esim.copywriter Adalmiina Hulkkonen Helsingin Kallion Vihreiden paikallisosastosta.Mikäs auktoriteetti tämä Kyrö oikein on?

    Tämä WWF:n kantelu PEFC:lle kertoo vain siitä että luontojärjestöissä on liikaa palkattuja henkilöitä joiden ainoa työ on keksiä miten metsästä elantonsa saavien elämä tehtäisiin hankalaksi tai mieluummin mahdottomaksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.12.2019, 12:21

    PEFC-sertifioinnissa on saamelaiskriteeri ja poronhoitokriteeri (ks. linkin pdf-tiedosto). Veikkaan että kiistassa on kuitenkin kyse eniten tästä:

    ”Muut arvokkaat elinympäristöt ovat kohteita, jotka eivät täytä metsä- ja luonnonsuojelulain vaatimuksia. Ne ovat yleensä pienialaisia ja voivat muodostaa metsälakikohteiden kanssa yhtenäisiä elinympäristökeskittymiä. Kohteissa on yleensä monimuotoisuudelle tärkeitä rakennepiirteitä kuten lahopuita, järeitä haapoja, jaloja ja muita lehtipuita sekä palanutta puuta. Niihin kuuluvat vanhat luonnonsuojelullisesti arvokkaat havu- ja sekametsiköt sekä vanhat lehtimetsiköt, harjujen paisterinteet, supat, ruohoiset suot, perinnemaisemien hakamaat ja metsäniityt.

    Muiden arvokkaiden elinympäristöjen säilyttäminen sisältyy metsäsertifioinnin edellytyksiin. Metsäsertifiointi on metsänomistajalle vapaaehtoinen laatujärjestelmä, joka sisältää lain vaatimusten lisäksi elinympäristöjä, jotka ylläpitävät metsien monimuotoisuutta. Muut arvokkaat elinympäristöt voivat soveltua vapaaehtoiseen suojeluun METSO-ohjelman avulla.”

    https://www.metsakeskus.fi/muut-arvokkaat-elinymparistot

    Kriteeri 10: Arvokkaiden elinympäristöjen ominaispiirteet säilytetään

    http://pefc.fi/wp-content/uploads/2016/09/PEFC_FI_1002_2014_Metsaesertifoinnin_kriteerit_20141027.pdf

    5. Puustoltaan vanhat metsät Puustoltaan vanhalla metsällä tarkoitetaan metsää, jossa täyttyvät seuraavat vaatimukset:

      1. Vallitsevan puuston ikä on Etelä-Suomessa yli 160 vuotta ja Pohjois-Suomessa yli 200 vuotta
      2. Puustoon muodostunut erikokoisista puista tai koostuu useasta latvuskerroksesta ja puulajista taikka on myöhäisen sukkessiovaiheen kuusikko
      3. Puustoa ei ole käsitelty harsinta-, kasvatus-eikä väljennys-hakkuin 60 vuoteen. Aiemmat harsinta-, kasvatus- tai väljennyshakkuut eivät ole muuttaneet metsän luontaisia rakennepiirteitä eikä hakkuiden jäljiltä esiinny kantoja enempää kuin 20 kpl/ha
      4. Puustossa on vanhoja lehtipuita sekä lisäksi lahopuita, keloja ja maapuuta. Etelä-Suomessa vähintään 15 % ja Pohjois-Suomessa vähintään 20 % puuston tilavuudesta.

      Kohteen ominaispiirteet säilytetään jättämällä metsikkö metsätaloustoimenpiteiden ulkopuolelle. …

      Mikäli tässä kriteerissä tarkoitettujen arvokkaiden elinympäristöjen pinta- alaosuus on yli viisi prosenttia metsänomistajan omistaman ja sertifioinnin piiriin kuuluvan metsä- ja kitumaan pinta-alasta, voidaan kohdassa c) lueteltuja kohteita kohdan 5 puustoltaan vanhoja metsiä lukuun ottamatta jättää vähimmäispinta-alaosuuden ylimenevältä osalta edellä esitettyjen toimenpiderajoitusten ulkopuolelle.

    Rane 6.12.2019, 16:32

    FSC:n lisäksi WWF sählää myös maataloustuotannon sertifikaateissa.

    Onko soijasertifikaatti anekauppaa, ympäristöteko vai viherpesua?

    Biohorror 13.12.2019, 15:24

    Onko joku huomannut onko omalle kohdalle ilmestynyt Metsäverkkoon HCV-merkintään karttatasolle ”mahdollinen luontoarvokeskittymä”. Taso näkyy vielä harmaana, joten ilmeisesti se ei vielä olekaan käytössä?

    protokone 25.12.2019, 12:06

    Katselin metsäverkosta myös HCV tasoa, ei sieltä tosiaan mitään löytynyt vielä. Oletan omilla mailla mm Naturat automaattisesti tälläisiä olevan FSC:ssä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen 25.12.2019, 12:34

    Riippuu varmaan Natura-alueen luonteesta: onko suojeluarvon perusteena metsä vai esimerkiksi luontotyyppi ”kalliokasvillisuus & arvokas kallioalue” kuten minulla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 14.1.2020, 18:43

    FSC:hen liittyvä tutkimusuutinen Ruotsista. Homman ydinsanoma on se että FSC:n vaatima 10 prosentin lehtipuusekoitus ei tasaisesti jakautuessaan kuusikossa juurikaan elvytä metsänpohjan kasvillisuutta. Lehtipuut kannattaisikin laittaa ryhmiin. Lisäksi ehdotetaan, että lehtipuun osuutta voitaisiin tarkastella tilatasolla eikä kuviotasolla.

    ”Men ny forskning av Per-Ola Hedwall på SLU i Alnarp visar att nyttan av tio procent björk i granskogen är närmast obefintlig i täta skogar. Är björkstammarna jämnt spridda i skogen blir det ändå så mörkt att inga kärlväxter klarar sig på marken.

    Björkinblandningen spelar ingen roll, stort sett. Det är väldigt lite markvegetation vi får ut av den. Om man bara ska ha tio procent björk, så är det bättre att försöka gruppera den björken, än att blanda in den stamvis. Det är slutsatsen av den här studien, säger Per-Ola Hedwall.

    FSC:s procentkrav på lövinblandning ger alltså ingen nytta om träden inte samlas. Därför vore det kanske lämpligare att ställa krav på lövandelen på gårdsnivå än på beståndsnivå.”

    (https://www.atl.nu/lantbruk/forskning-visar-att-det-ar-battre-att-samla-bjorken-i-dungar/)

    ollikolli 14.1.2020, 20:12

    Kiitos AJ. Nain suht uutena metsanomistajana mietin mista naita suosituksia aina sataa. Kuten lehtipuusekoitus , nayttaa silta kuin sita ei olisi alkuunkaan tutkittu? Uuden metsalainkin vaikutuksia analysoidaan 6 v jalkeen, sekin tuntuu ihan huhaa tason ” tutkimukselta”. Aikajana on vain ihan liian lyhyt johtopaatoksien tekoon. Joskus mietin etta kun me olemme omasta mielestamme niin erinomaisia tassa metsaklusterissa , niin onkohan ylpeys jo saavuttanut mittasuhteet jotka sokaisevat realiteeteilta ja faktoilta?

    Puuki 14.1.2020, 21:03

    FSC;n vaatimus  tähtää siis koivusekoituksella kasvillisuuden (monimuotoisen aluskasvillisuuden) lisääntymiseen kuusikossa.  Se on eri asia kuin suositus kasvattaa koivusekoitusta kuusikossa, jonka ensisijainen päämäärä lienee kasvun ja tuoton lisääminen metsän  paremman säilymisen ohella.(Sekapuuston hyödyt luonnontuhoja vastaan).

    On niitä tehty tuotostutkimuksia monenlaisia eri puulajisekoituksilla.  Esim. koivikon kasvatus ylispuuna tukiksi asti vs. kuusitaimikon vapauttaminen aiemmin koivut eh-kokoisena.  Lopputulokset riippuu sitten mm. puulajien /puutavaralajien hintaeroista ja konekuskien ammattitaidosta, taimikonhoidon/hakkuiden  tekemisestä oikeaan aikaan sopivalla kelillä.

Esillä 10 vastausta, 761 - 770 (kaikkiaan 809)
1 2 3 … 76 77 78 79 80 81