Kuinkas moni vielä tekee hankintahakkuita moottorisahalla ja minkälaisia savotoita. Itse tulee aina noin 100 mottia talven aikana harvennuksia sahattua.
-70 luvun puolella koitettiin vauhdikkaasti markkinoida MAKERI- merkkistä palsatalla pyörivää telakonetta, jolla ei ollut puomia lainkaan. Se keräsi edestään muutaman rungon kouraansa ja peruutteli paikkaan, jossa ajokone ylettyi ottamaan tuotoksen, kaatoi puut karsi ja katkaisi ne kasaan.
Kyllähän sillä palstan juuristo tuhoutui totaalisesti.
Nyt kun on jo näin pitkään täälä hakattu, pitäisi siirtyä markkinointipuolelle, se puun korjuu kyllä onnistuu. Mutta tulos määräytyy siitä millä hinnalla saa puut myytyä. Eikä siinä auta mitään, vaikka myy 100ha ensiharvennusta, jos hinta on nolla, tulos on yhtä huono kuin myisi hehtaarin, Kemeroita vain saa enemmän ja ne uhkaavat kadota kuvioista. Jos puulle ei kysyntä lisäänny ojitusalueiden talvileimikoille ei ole ostajia lainkaan, eikä niiden tuottamaa puuta edes tarvita. Kun metsän kasvun ja tarvittavan puutavaran välinen ero on useita kymmeniä miljoonia kuutioita joka vuosi ja ollut sitä jo kymmeniä vuosia. Ostajat voivat valita leimikkonsa ja tietenkin ostavat parhaat päältä eli kesäkohteet, joissa on heidän puuvarastonsa aivan korvauksetta.
Yhtiöille ei käy myöskään se, että omistajat itse korjaisivat puuta tai hakkuuttaisivat, koska he haluavat ostaa puuta varastoon ja hakata silloin kun tehtaille tarvitaan uutta raakapuuta ei silloin, kun myyjät sitä tarjoavat.
Yhteistyökumppani on kyllä tavattaessa aina maininnut, että kyllä sinun hankintapuita ostetaan 🙂 No, tarkemmin ei ole nykyisistä hinnasta oikein keskusteltu. Takavuosina sain mielestäni ihan kohtuukorvauksen. Toisaalta hankintana menee energiaksi vuosittain se veroton määrä.
Jos Tolopaisen 100 ha:n ensiharvennuksen tekisi itse, niin saisihan siitä tien varressa 25-30 €/m3. Ha-tuotos lienee jotain 30 – 60 m3/ha. 100 ha tuottaisi silloin 3000 – 6000 m3. Kannattaisiko silloin jo laittaa jonkin pienen hyvin pehmeälläkin kulkevan kombikoneen?
Kombikone lienee parempi ensiharvennukselle kuin tr-moto? Jos tuota ensiharvennusta on se 100 ha vuosittain, niin siinähän sitä tulee kummasti hyötyliikuntaa !
Onneksi tuli nuo harvennukset pääosin hoidettua jo 10v sitten, kun puustakin sai vielä jotakin eikä Kemerakaan ollut niin pilkulleen. Metsäkoneisiin ei ole tarkoitus investoida, kun ei ole työhaluja, yksi etelänmatkan rahoitusprojekti vuodessa riittää ja raivauksia eli pienimutoista mutta toistuvaa.
Metsänhoidossa kannattaa keskittyä tukkipuun kasvatukseen. Kuitupuuta on tarjolla liian paljon , kun nyt Metsähallituskin hakkuuttaa 2. ja 3. kehitysluokan metsiä aukoiksi ja muutenkin vuosittaiset hakkuusäästöt on suuria.
Mm. Tapion sinänsä hyvät metsänkasvatusohjeet on laadittu lähinnä metsäteollisuuden tarpeita varten. Mutta kun puun hinta on jäänyt liiaksi jälkeen muusta hintakehityksestä, ei entisillä ”opeilla” välttämättä kannata metsiä kasvattaa.
Pakkohan se on motolla olla nopeaa touhua jotta edes jotenkin kustannustehokasta, mutta jälki on sen mukaista että on motolla läpi rynnitty. Niin jää haarapuut, oikein kierot ja känttyrä koivut pystyyn ja helpommin ottaa suoran nopeasti kaadettavan vierestä jotta tulosta tulisi mahdollisimman paljon. Ottaahan moto ja ajokone työstäänkin jo parinviikon etelänloman verran. Itse hakkuutin vasta ostamani harventamattoman metsän oli ensiharvennus myöhässä. Oli siinä metsätaloussuunnitelmakin pahasti pielessä. Piti olla 2 kuvion 3ha kokonaispuusto n.650 kiintoa. Hakkuukertymän n.250. Moto ajoi läpi. 470 kiintoa lähti, monta rekkaa tukkiakin. Hakkuun tarkastaja totesi ettei jokapaikasta ainakaan harvaksi mennyt, mutta omastamielestä ei toista harvennusta tarvitse tehdä ennen päätehakkuuta. Ilmakuvista katsottuna harvaa ja moninpaikoin näkyy moton renkaanjäljet ilmasta vaikkei kuivaan kankaaseen juuri painunutkaan. Lumi ja tuulituhoja piti vielä kerätä 30 kiintoa joista puolet tukkia. Meneehän se kun ei katsomassa käy eikä omaksi tunnusta. 10 vuoden päästä voi näyttää jo toiselta. Tie välissä ja toisellapuolen itse hankintana hakattua, ei luonnon vaurioita ja näyttäähän se paljon elinvoimaiselta.
Myöhässä olevissa kohteissa on motokuskin ammattitaito tai -taidottomuus parhaiten nähtävissä. Eihän niistä aina saa kunnon metsää tekemälläkään ,mutta jos kelvollisia aihioita on vielä riittävästi jäljellä, niin hakkuun jäljestä näkee onko työn tekijällä ollut ”pelisilmää” jättää tarpeeksi ja sopivia puita pystyyn vai onko vain otettu pääasiassa parhaat päältä-tyylillä.
Aika hitaasti järeyy tuollainen metsä joka pääsee riukuuntumaan. Voi sanoa, että kasvatusketju on pilattu, eikä enää hyväksi saa. Vaikka laittaa harvaksi, tuuli kaataaa loputkin jos paikka on sopiva.
Minulla oli syksyn aikaan mahdollisuus tutustua kesäaikaisiin hakkuisiin kolmen suuren puunostajan leimikoilla, hakkuun jälki oli keskinkertaista parempaa ja suurin ilonaihe oli kun hakkuutähteet oli puitu-urille, tämä lienee jo hakkuusopimuksessa sovittu näin ! ( leimikot oli pystyleimikoita )
Ensiharvennuksessa olisi tärkeä jättä jääväpuusto kasvavista valtapuista, poistaa vai ne joista ei myöheminkään saa muotonsa vuoksi tukkia. kasvu valtapuissa on n. kolmekertaa nopeampaa kuin jo allejääneissä rungoissa.
Vanhan kemeralain aikaan näki tehdyn pahojakin virheitä jäävälle puustolle kun pyrittiin saamaan jääväpuusto kemerakelpoiseksi, kasvamassa oli toispuoleisia, huonolatvaisia ja moniväärisiä hieskoivuja, ” siinä tuli iso vahinko myyjälle ”.
Voin jakaa metsä-masan kokemukset kesähakkuista sellaisenaan. Taasen mottimasan kanssa minulla ei ole lainkaan samanlaisia kokemuksia. Yhtään kuviota ei ole meillä moto 80-luvulta tähän päivään liian harvaksi hakannut, vaikka harvennuskuvioita on siinä ajassa ehtinyt kertyä yli puolensataa. Se on toki sanottava, että yhtään hoitamatontakaan kohdetta ei ole joukossa ollut.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.