Keskustelut Puukauppa Hankintalisä

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 382)
  • Hankintalisä

    Merkitty: 

    Apuja tarvitaan.

    Hankintapuun hinnat eivät juurikaan houkuttele tukintekoon, jos ajatellaan puhdasta päätehakkuuta. Kuitenkin palstalla on tuotu esiin,  miten hankintatukillekin on saatu 10-13€/m3 lisähintaa. Tarkoittaisi omissa tarjouksissani tällöin jopa 80e/m3 hinnan rikkoitumista.

    Onko tämä hankintalisä saavutettavissa vain silloin, kun kyseessä on puuta ostavan yhtiön oma koneketju tekemässä ”hankintatyötä” – ja lasku tulee erikseen perässä- josta toki saa vähentää ALV? Vai onko joku saanut myös tukille tätä todellista hankintalisää? Ei siis millekään erikoistyville.

    Ensiharvennusleimikkoon unohtuneista siemenpuistahan tuota hankintalisän saa, mutta tällöinkin lopullinen hintataso jää kuitenkin päätehakkuuleimikon tukkien pystyhintojen tasolle. Eli todellista hankintalisää ei kuitenkaan tule.

    Miksi ei? Soitto kierroksella kukaan ostoihmisistä ei tuota osannut selittää. (Vain 1kpl ei ollut lainkaan kiinnostunut hankintapuista, 7kpl pyydettyjä tarjouksia).

     

  • Jovain

    Tässä nyt on vastakkain pystykeissi ja hankintakeissi, tilitysmenettely vastaan laskutusmenettely.

    Vastakkainasettelu on tiukkaa ja tässä esimerkissä menee, niin kuin tuossa laskuesimerkein on osoitettu, hankinta on edukkaampi. On aivan ymmärrettävää, jos käydään vain pystykauppaa, ei ole käsitystä tai on muita syitä, voi olla myös ideologista. Jää vähän sellainen kuva, että torjutaan hinnalla millä hyvänsä ja se palaute jota annetaan, on usein sen mukaista.

    Veikkaan, että metsänomistajien osuus puukaupassa (hankinta) ja korjuun markkinoilla tulee lisääntymään.

    Metsuri Motokuski: Olen hoitanut Alv palautukset. Korjuun lasku on ostopalvelu ja vähennyskelpoinen, myös alvin osalta ja vähennetään maksetuista puualveista ja loput palautetaan.

    oksapuu

    Heh, esimerkistä näkee kyllä kuka tarjosi ja kuka teki kaupan…

    Puuttuu vaan se ostaja c: millä on ostokielto päällä…

    Lisäys: Noista Jalmarin kertomista hinnoista kun vähentää Jovainin kertomat 15€/motti korjuukulut niin kannattaako hankinta? Taidampa pistää pystykaupalla paremmaksi…

    Menninkäinen

    Kannattaa tuosta hatelon kirjoituksesta poimia pointtina metsävähennys. Ja sen vuoden kassavirta.

    Esimerkissä metsävähennys tehdään hankinnalla 9600€ tulosta. Pystymyynnissä 3750€ tulosta. Koska ei itse tehdä ei myöskään verotuksessa metsävähennyksen käytöstä vähennetä oman työn osuutta.

     

    mehtäukko

    Näitä Jovainin keksimiä vatulointeja.Vai veikkaat että hankinnat lisääntyy… Tutkittu on, että mo ikääntyvät, kaupungistuvat. Tarot- korttisi näyttää mitä sattuu.

    Menneisyyden vankina oleminen ei näy olevan helppoa.

    jees h-valta

    Vastakkainasettelua on vain Jovainin väittämissä, vastaan muut metsätoimijat,siis täällä kirjoittavat. Hankintayön lisääntymisen väite vasta hupaa tuubaa pukkaa. Kyllä siirtyy marginaaliin pikkuhiljaa.

    Qotscha

    Kaava on ihan alvittomilla hinnoilla pyörittäen hyvin yksinkertainen; myyt 300 m3 mäntykuitua, hinta tien varressa 32€/m3. Tulo 9600 euroa. Korjuu 15€/m3 eli yht 4500€. Möisit saman leimikon pystyyn Savo-Karjalan keskihinnala 12,5€/m3 (ja odotat korjuuta pari vuotta), saat 3750€. Erotus 1350€. Tuon korjuukulun saat vähentää verotuksessa ja saat siitä aina takaisin muuten maksuun menevistä veroista 30% eli 1350€. Erotus on +2700€ hh:n eduksi; 9€/m3. Vaikka korjuu tekisi 18€/m3 ja saisit pystyyn 15€/m3 niin laskelma olisi silti 1320€ plussalla sinun vuoden kassavirrassasi hankinnan hyväksi.

    Eikös tässä nyt vähennetä korjuun kuluja jo kahteen kertaan? Hankinnan tapauksessa hankintakaupat (1.2 2C-lomakkeella) 9600 € ja muut vuosimenot (7.3) 4500 €. Näin ollen metsätalouden puhdas pääomatulo 5100 €, josta yrittäjävähennys huomioiden menee veroa 0,95 * 0,3 * 5100 € = 1453,5 €. Nettotulo siis 5100 € – 1453,5 € = 3646,5 €, eli mottia kohden 12,16 €.

    Pystykaupassa taasen pystykaupat (1.1) ja puhdas pääomatulo 3750 €, josta veroa menee 1068,75 €, joten nettoa jää 2681,25 € eli 8,94 € per motti.

    Hankintakaupan nettohyöty siis tässä esimerkissä 12,16 € – 8,94 € = 3,22 € kiintokuutiota kohden.

    Jos korjuu tekisi 18 € / m3, olisi hankintakaupalla metsätalouden puhdas pääomatulo 9600 € – 5400 € = 4200 €. Jos taas pystykaupalla saisi 15 € / m3, olisi metsätalouden puhdas pääomatulo 4500 €, eli pystykauppa näillä hinnoilla kannattaisi paremmin.

    Toki kuten todettua, hankintakaupan merkittävänä etuna on metsävähennyspohjan suurempi hyödyntäminen. Halutessaan saa hankintakaupan tapauksessa metsätalouden puhtaan pääomatulon nollaan (EDIT: siis tämän esimerkin tapauksessa).

    Metsuri motokuski

    On kyllä erikoinen tuo jovainin ihannointi korjuun maksun suhteen. Täytyy kyllä ihmetellä että maksunkin voi laskea tuloksi. Minusta on sama puukaupan osalta kuka sen korjuun maksaa kun se maksu hankinnassa ja pystykaupassa on saman suuruinen. Pystykaupassa korjuun maksaa yhtiö ja tulouttaa myyjälle sellaisen alv osuuden myyntihinnasta josta yhtiö on vähentänyt jo korjuuosuuden omassa tilityksessään. Hankinnassa vähennyksen tekee työn tilaaja.  Silloin ymmärrän logiikan hyvin jos hankinnassa on korjuun osto edullisempi kuin pystykaupassa. Mutta onko näin ? Ainakin mikä tietämys minulla on niin hankintakorjuissa hinta on vähintään sama kuin yhtiöiden korjuussa mieluimmin suurempikin kun korjattavat puumäärät ovat pienempiä. Siten välillisiä kustannuksia tulee enemmän korjattavaan puumäärään nähden.

    mehtäukko

    Onhan hankinnassa kiistämättä kaikkea muuta kulua,kulkemista  ja soittoa moninkertaisesti. Ajat mursketta tai linkoat teitä tarvittaessa. Raakkitukeista saat alle kuidun hinnan. Tehdasmitta (pinomitta) kuidulla…Ja onko kaikilla puunteon opettelijoilla korjuun yleisillä taksoilla työnteko menetettyyn aikaan nähden sitten lähellekään tavoiteltu palkkio?

    Jätkä

    Joovaan laskee ainoastaan sellaisen vaihtoehdon, että teettää ”hankintahakkuunsa” urakoitsijalla, joka on sortunut tilanteeseen, jossa ”vekseli pyörii nopeammin kuin akseli”. Niiltä voi olla vaikea saada kelvollista kuittia maksetuista kustannuksista – puhumar´ttakaan veroista.

    Käytännössä on kyllä moraalitonta käyttää oikeaa urakoitsijaa niin, että se tekee alihinnoilla (tappiolla) savotan ja lisäksi tekaisee siitä virallisen kuitin.

    Oikea – aito hankintamyyjä tekee ainakin hakkuun itse, joko moottorisahalla taikka jonkinlaisella traktorivarusteisella ”vispilällä”.

    Takaan, että suurimmalla osalla metsänomistajalla ei enskassa täyty minkäänlainen palkkavaatimus, vaan heillä työn kruunaa omaa silmää hivelevä jäävä puusto ennen hakkuuta rääsykkönä näkyvässä metsässä.  Eli taloudellisesti enskassa tehty omatoiminen hankintahakkuu on tehty nollatuloksella, ellei arvosteta huippukuntoon saatettua metsää.

    MO:n itse hakkaaman palstan ajourat voivat kyllä pilata hyvän harvennuksen, kun on pujoteltava kolmen metrin raoista kolmen metrin levyisellä koneella ja urat on vedetty pitkin sarkaa, jolloin on samoja jälkiä poljettava lukuisia kertoja. Sen jälkeen on tehtävä ne Jeessin itkemät korjauskerrat jne.

    Jovain

    Metsuri Motokuski: Näinhän se menee pystykaupan tilitysmenettelyssä. Hyvä kun kerrot. ”Pystykaupassa korjuun maksaa yhtiö ja tulouttaa myyjälle sellaisen alv osuuden myyntihinnasta josta yhtiö on vähentänyt jo korjuuosuuden omassa tilityksessään”. Vähentänyt jo korjuun osuuden omassa tilityksessään, vaikka korjuu myös pystykaupassa on puunmyyjän ostopalvelu ja vähennetään puunhinnasta. Näinhän se kuuluu tehdäkin, mutta puunmyyjälle kuuluu korjuusta vähennysoikeus verotukseen joka jää saamatta. Hankintakaupasta se saadaan ja hankitakauppa on siinä mielessä vastine pystykaupalle. Näin ajatellen hysymys on samasta asiasta, mutta on tällaisia yhteiskunnalliseen vastakkainasetteluun kuuluvia syitä, jotka estävät puuttumasta ja uudistumasta, ainakaan saavutettuihin etuihin ei saa puuttua.

Esillä 10 vastausta, 201 - 210 (kaikkiaan 382)