› Keskustelut › Metsänhoito › Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

Viewing 10 replies - 91 through 100 (of 135 total)
1 2 3 … 9 10 11 12 13 14

  • Harsintahakkuut palasivat metsärahastojen myötä

    Sent on: 7.12.2016 at 19:02

    Tagged: 

    Metsärahastot kanpanjoivat uusista asiakkaista luvaten hyviä tuottoja. Tämä johtaa helposti hakkuutapaan, joka ei ole pidemmällä tähtäimellä kestävää. Tässä ote S-Pankin S-metsäraston mainoksesta:

    ”Suurimmat heilahtelut ovat puun kantohinnan muutoksissa. Puun ostaja määrittää kantohinnan, ja esimerkiksi rakentaminen ja sellun kysyntä vaikuttavat siihen. Metsänhoidolliset ratkaisut vaikuttavat metsän tuottoon. Avohakkuita vähentävällä metsänhoidolla puun myynti painottuu 3–4 kertaa kuitupuuta arvokkaampaan tukkipuuhun.”

    Creator
    Visakallo
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • MaalaisSeppo 14.12.2016 at 21:00

    P:n puhujien juttuja ei kannata kommentoida. Antaa niiden keskustella keskenään.

    Jovain 14.12.2016 at 22:22

    Kuin myös. Empä usko että mitään poikkeuksellista on tuotu esille. Vastauksia on monen laisia.

    Metsuri motokuski 15.12.2016 at 07:51

    Kyllä ainakin meillä keskisuomessa kaikki vanhat metsät olivat vanhan harsinta-ajan tuotteita. Nyt ne alkaa olemaan pääosin uudistettuja joten pikkuhiljaa ne alkavat tuottamaan. Vanhat kannot kertovat totuuden tästä ajasta kun pelkät valtapuut poistettiin ja alikasvoksesta alettiin metsää kasvattaa.

    Jätkä 15.12.2016 at 08:14

    Ei se, että suomen metsät on läpeensä harsittu, ole niinkään metsänomistajien syy. Voiko siitä ketään syyttää, onkin hieman kinkkinen juttu.

    Aikaisemmin teollisuuskaan ei ostanut muuta kuin järeää sahapuuta. Sitä siis hakattiin, että saatiin maakuntaan rahaa.

    Polttopuu ja tervaksien teko olivat ainoa hyödyntämistapa kotitarvepuiden lisäksi. Kyllä siinä metsän puuston muoto kärsi – ilman muuta.

    Nyt on jäljet lähes korjattu ja siinä on ollut suurena apuna metsälaki, joka on määrännyt, että vajaatuottoinen on aina käsiteltävä uudistamalla viljellen ja se on myös taannut ilmaiset taimet.

    Metsuri motokuski 15.12.2016 at 09:53

    Joo ei missään nimessä asia ole metsänomistajien syytä. Se oli silloin maantapa ja metsiä käytettiin omien tarkoitusperien mukaan niin kuin nykyäänkin.

    jees h-valta 15.12.2016 at 10:04

    Minä olen jopa parissa kuviossa vieläkin jatkanut harsintaa eikä hävetä yhtään. Toki hiukan onnekkaiden sattumien kautta mutta hyvä niistä kummastakin tuli niin katsella kuin jatkokasvattaakkin. Toiseen on täydennystä varten jo muokattu ja keväällä tainta perään. Ensimmäinen ei tarvitse juuri mitään kuin kasvattaa. Kyllä minä niistä ehkä vielä yhden tilin nykäisen.

    Jätkä 15.12.2016 at 11:07

    Metsuri motokuski: – Joo ei missään nimessä asia ole metsänomistajien syytä. Se oli silloin maantapa ja metsiä käytettiin omien tarkoitusperien mukaan niin kuin nykyäänkin.

     

    – Homma toimisi aivan samoin myös tänäpäivänä, sanoo laki mitä tahansa, jos teollisuus ostaisi vain minimiläpimitaltaan 20 senttistä mäntyä, eikä yhtään mitään muuta.

     

    Jätkä 15.12.2016 at 17:33

    Metsuri motokuski: – Joo ei missään nimessä asia ole metsänomistajien syytä. Se oli silloin maantapa ja metsiä käytettiin omien tarkoitusperien mukaan niin kuin nykyäänkin.

    Jeessin kohdalla kaikki on auki. Hän ei taida vieläkään ymmärtää harsinnan ideologiaa. Joskus harsijat pantiin lusimaan ja hyöty valtiolle.

    Anonymous 15.12.2016 at 19:53

    MUISTAN KUN MINÄKIN OLIN,OLTUT NIITÄN HARSINTANA TEKEMÄSÄN KUN.NE KA1KEN PARAINMAT RAHA RUNKOT,KORIATIIN METÄSTÄN P0IS.E1 KUITENKIN HAKATU LIIKAN,HARVAKSI VAINKIN NE YLHÄISET PUUT,KAATETIIN SEKÄN.JÄI HYVÄ ALA KASVUSTO OLI,HYVÄ RAHA METÄN ALKU JÄLKENLÄ.ISÄNTÄT OLI VAKAN VARASIA TEKINVÄT,HYVÄN TILIN SEKÄN OLI HAKUU,TAKSAT KOHTILAAN OLI METURILAN,MITÄ SIPASTA LE1PÄN PÄÄLEN.ONKON METÄN HOITON TA1TOT TÄNÄ,PÄINÄNÄ KATONTUT E1 ONTISTU ENÄÄN KUN. JOKAN AUKOLE LYÖTÄÄN KUUSIN TAIMIT,VIRON P0IKAT ON PUTKIN VARTESA EN,TIETÄ MIKÄN ON AMATIA TA1TO,TULEEKON ENÄÄN SUOMIIN RAHA METIÄ.

    Jovain 15.12.2016 at 19:55

    On oikeastaan turha väittää, että harsinnalla suomen metsät on pilattu, sillä kasken ja tervan poltto oli vielä 1800 luvulla yleistä ja jatkui aina 1900 luvun puolelle. Metsät olivat avoimia tässä tarkoituksessa ja kun tukista oli puutetta, niin mistäs niitä tukkeja otettiin, harsimalla niitä otettiin mitä oli vielä otettavissa. Harsinnan kieltäminen oli paremminkin metsän tulevan kehityksen turvaamista.

    Tukista se on puute edelleenkin, eivätkä avohakkuut hoitomenetelmänä ole sitä puutetta kyenneet poistamaan. Siinä mielessä on metsänhoidollinen harsinta, jatkuvan kasvatuksen hyväksyminen metsälakiin hyvä avaus. Sen palauttamiseen tosin tarvittiin vuosikymmeniä jatkunut metsäsota käydä.

Viewing 10 replies - 91 through 100 (of 135 total)
1 2 3 … 9 10 11 12 13 14