Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • Tolopainen

    Tänä vuonna hirviä on huomattavasti enemmän kuin viime vuonna. Hirvihavainnoista kirjataan ehkä kolmannes. Ei se kanta muuten kasva, jos kastomäärät ei pysy pieninä.

     

     

    suorittava porras suorittava porras

    Jos Tolopainen kirjaa vain kolmanneksen havainnoista ,se ei tarkoita sitä ,että kaikki tekisivät niin. Vertailu eri vuosien kesken paljastaa lopulta myös systemaattiset virheet epätosina.

    Gla:lle.

    Montako rattijuopon aiheuttamaa kolaria on tapahtunut 2020 ja montako skuuttaajaa on saanut eriasteisia vammoja 2020 ,puhumattakaan vuodesta 2021?

    Eipä auta ausseissakaan kitinä liioista kenguruista ,vaikka kolareita ajetaan tämän tästä. Viisaimmat hommaavat vain tukevammat puskurit autoonsa tai isomman auton.

    Leikitäämpä ajatuksella ,että Suomessa ei olisi metsästysharrastusta ja -kulttuuria. Ketä sitten syytettäisiin luonnonvaraisiin eläimiin törmäämisestä? Oravakin voi ”aiheuttaa” pahan kolarin ,kun joku erehtyy väistämään sitä väärälle kaistalle. Ei niitäkään autoilijoiden takia vainota.

    Gla Gla

    Ei nyt puhuta rattijuopoista, skuuttaajista tai kenguruista. Nyt puhutaan hirvikolareista ja sen määrän kehityksestä muutaman viime vuoden ajalla, koska kolarimäärän vähenemistä on käytetty perusteena malttaa lupien käyttöä ja ylipäätään sillä on tuettu käsitystä hirvien määrän vähäisyydestä. Mutta jos nyt käy ilmi, ettei kolarimäärässä olekaan tapahtunut ainakaan merkittävää vähennystä, joutuu puheet maltista vähintään todella erikoiseen valoon.

    Tilasto, jonka tänne laitoin, kertoo hirvikolarien määrän Keski-Suomessa olleen aiemmin n. 100 ja nousseen siitä lähelle 200 kpl vuodessa. Tuolla tasolla se oli vielä 2019, johon tämä tilasto ulottuu. Ellei 2020 ole tapahtunut ratkaisevaa romahdusta ja jota 2021 kehitys tukee eli poistaa satunnaisvaihtelun mahdollisuuden, voidaan olettaa hirvikannan olevan suunnilleen ennallaan. Aivan kuten kaatolupien määrä edellyttää.

    Eli nyt faktaa pöytään. Sitä sinulla on oltava, kun kolarimäärien vähenemisestä tiesit kertoa.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Jospa kysyisit asiaa suoraan”kohukirjoituksen” laatineilta henkilöiltä.(linkki avauksessa). Perustelevat varmasti mielipiteensä. Meidän on tästä turha kinata. Heidän kirjoituksessaan oli viittaus hirvkolareiden vähenemiseen. Uskon ,että ovat osanneet käyttää oikeita tietolähteitä, koska toinen allekirjoittajista on riista- ja metsäaiheisiin perehtynyt entinen MT-lehden toimittaja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei kai koronavuoden 2020 kolarien määrää voi pitää vertailukelpoisena aiempien vuosien kanssa.

    suorittava porras suorittava porras

    Annelikin voisi kääntyä edellä mainitsemieni henkilöiden puoleen ja kertoa meille tämän hetken kuulumiset tilanteesta sen jälkeen. Riistanhoitoyhdistyksillä/srva on käytössä reaaliaikainen tilasto kolareiden kehittymisestä ja samaa tilastoa ovat ”kohukirjoituksen” laatineetkin käyttäneet. -19 ja 20 vuosien tilastot ovat jo vanhaa tietoa.

    Gla Gla

    Minä keskustelen nyt asiasta sinun kanssa. Sanoit, että ”Kolarienkin määrä on tippunut reilusti muutaman viime vuoden aikana.”

    Kun olen kertonut, että kolarien määrä on pysynyt vuosina 2016-2019 käytännössä ennallaan eli n. 170-180 kpl/v (Luken julkaisussa on pylväsdiagrammi, ei tarkkoja lukuja).  Vuonna 2010-2012 kolarien määrä oli alimmillaan eli n. 100 kpl/vuosi. Tuon jälkeen määrä siis kasvoi vuoteen 2016 mennessä lähes kaksinkertaiseksi.

    Nyt sinä puhut hirvityhjiöstä. Miksi näitä lukuja vastaan sinua ei ala kiinnostaa, mistä ristiriita johtuu?  Sen sijaan puhut vaan hirvien vähäisyydestä.

     

    Puuhastelija

    Oli mielestäni Suorittavalta ala-arvoista tekstiä. Jotkut ihmiset menettävät henkensä tai lähimmäisensä tai loukkaantuvat vakavasti hirvikolarissa.

    suorittava porras suorittava porras

    Gla:lle totean ,että ennustin hirvikannan kasvua vuoden 2012 tienoilla näkemäni ja kuulemani perusteella ja näin myös kävi. On kehittynyt aika hyvä perstuntuma siihen mitkä seikat johtavat mihinkin jatkossa. Sitä et voi kiistää ,että hirvikannan hoitosuunnitelman tultua käyttöön hirvikanta on järjestelmän sisäänajovaiheen jälkeen alkanut selkeästi laskea. Tavoitteisiin ,joita alituiseen on rukattu alaspäin on pääsääntöisesti päästy kolmen vuoden kuluessa muutoksesta.

    Kehotan vielä kertan ottamaan yhteyttä K-S riistaneuvoston puheenjohtajistoon ,niin saat ajantasaisen tiedon nykytilanteesta ja laajemmat perustelut siihen mitä ovat kirjoittaneet. Minun on turha tilannetta ruotia. Tilastot oman hirvitalousalueen kohdalla kuluvan jahtikauden kokemuksilla höystettynä vain vahvistavat käsitystäni siitä ,että kirjoittajat ovat tienneet,mitä tekevät.

    Mitä vielä noihin hirvikolareihin tulee ,täällä lasku on selkeä. Pienemmät sorkkaeläimet törmäilevät enemmän ,vaikka niitä ei saalistilastoissa juurikaan näy. Pari valkohännän pyyntilupaa on käytetty tähän mennessä ja yhden käden sormiin mahtuva määrä kauriita on päätynyt eräksi. Tämä siis koko paikkakunnalla/45000ha metsästyspinta-alaa .

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    En nyt sorki enempää, mutta sen haluaisin sanoa, että ei kai se ole katastrofi jos  hirvikanta jonakin vuonna menee tavoitetason alle. Kyllä se sieltä taas haluttaessa nousee.

Esillä 10 vastausta, 111 - 120 (kaikkiaan 598)