Keskustelut Harrastukset Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 598)
  • Hirvieläinkannan säätelyjärjestelmän sorkkiminen

    Jotenkin tuntuu, ettei juuri kukaan tunnu vieläkään ymmärtävän, miten hirvikannan säätelyjärjestelmän pitäisi toimia. Sitä kuitenkin halutaan sorkkia eri tasoilla ja siten pilata mahdollisuudet, että se voisi toimia.

    Viimeinen episodi oli Keski-Suomen hirvipomojen sorkkaisu:

    https://www.sisasuomenlehti.fi/paakirjoitus-mielipide/4317427

    Palautetaan mieliin karkea periaate miten säätelyjärjestelmän pitäisi toimia:
    -Alueelliset riistaneuvostot päättävät hirvitalousalueille tavoitetasot hirvitiheydelle

    -Luonnonvarakeskus laskee hirvitalousalueille arviot hirvitiheydestä sekä ikä- ja sukupuolirakenteesta

    -Edellisten perusteella Luke laskee riistahoitoyhdistyksille verotussuositukset, joita noudattamalla päästäisiin alueellisen riistaneuvoston asettamaan hirvitiheystavoitteeseen

    -Riistakeskus myöntää seuroille yleensä lupia sen määrän, jolla Luken laskelmien perusteella alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet täyttyisivät ja päästäisiin tavoitehaarukkaan.

    Miksi tämä ei toimi?
    1. Luken kanta-arvio perustuu metsästäjiltä kerättyyn tietoon, jossa on aivan ymmärrettävistä syistä ”varovaisuutta”, eli reaaliaikainen kanta-arvio on aina aliarvio. Takaisinlaskennalla, jossa tarkastellaan jälkikäteen minkälaisesta edellisten vuosien hirvikannasta saatu saalis on mahdollinen, hirvikanta-arvio on aina korjaantunut selvästi ylöspäin.

    2. Lupia ”vedetään välistä”, osa myönnetyistä luvista otetaan harkinnanvaraisiksi ”pankkiin”, eli voidaan jättää käyttämättäkin, jos paikallisesti ollaan sitä mieltä, että omat ”laskelmat” ovat luotettavampia luin Luken.

    3. Sovitaan, ettei käytetä edes kaikkia jäljelle jääneitä myönnettyjä lupia. Nyt jopa julkisesti vedotaan, etteivät metsästäjät käyttäisi kaikkia pyyntilupia. Jotkut Keski-Suomen suunnalla ovat sitä mieltä, että hirvet ovat liian vähissä.

    Kun hirvikannan säätelyjärjestelmän päälle on leivottu siihen kuulumattomat hirvikantaa nostavat kohdat 1-3, ei tarvitse ihmetellä, miksi teoriassa hieno uusi järjestelmä ei ole koskaan lähtenyt toimimaan.

    Hirvipomot toteavat vetoomuksessaan ”Viime vuosina riistahallinto on myöntänyt kaikki haetut pyyntiluvat.”

    Lupia on silloin viime vuosina haettu liian vähän. Riistaneuvoston asettamaan tavoitteeseen pääsemiseksi olisi pitänyt hakea ja saanut enemmän. Kun osa haetuista luvista jää myöntämättä, se tarkoittaa, että niitä on anottu enemmän kuin Luken laskemaan tavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan ja myönnetty silloin juuri oikea määrä.

    Hirvipomot näyttäisivät ajattelevan, että kun kaikki anotut luvat on myönnetty, lupia on silloin ylenmäärin. Tilanne on kuitenkin juuri päinvastoin, silloin niitä on anottu liian vähän.

  • Gla Gla

    Suorittava: ”Mitä vielä noihin hirvikolareihin tulee ,täällä lasku on selkeä.”

    Luvut pöytään.

    suorittava porras suorittava porras

    Kysäise nyt niiltä riistaneuvoston puheenjohtajilta ja kerro tänne palstallekin. Minun käyttöoikeuteni omariistassa ei ihan riitä  pääsemään käsiksi noihin tiedostoihin. Luin lehdestä jokin aika sitten ,että kolarien määrä oli sadan pinnassa ja omalla paikkakunnallanikin pudotusta -20 vuoden tilanteeseen  ainakin 20%. Eteläisen ruuhkasuomen lukemista ollaan kaukana.

    Tilastoidut metsävahingotkin ovat puolittuneet joka vuosi vuodesta 2018 lähtien. Tämä suoraan ”kohukirjoittajien ” tekstistä.

    Muistutan vielä ,että kohukommentin laatineet herrat informoivat tilanteesta tänä syksynä,joten muutkin vertailut on kohdistettava samaan ajankohtaan. Viime vuoden tilastotkin ovat jo historiaa.

    Gla Gla

    Tänä vuonna voi olla jokin aika sitten ollut sata kolaria, mutta vuotta on jäljellä. Itsekään et usko, että kolarit olisivat liki puolittuneet vuodessa. Silti väität, joten en kysy riistaneuvostolta perusteluja Suorittavan portaan lausuntoihin. Ellet pysty mielipidettäsi perustelemaan, miksi uskot siihen?

    Tilastoidut metsävahingotkin me molemmat tiedämme informaatioarvoltaan aprillipilaa vastaavaksi, joten ei siitä sen enempää.

    suorittava porras suorittava porras

    En pyytänyt hakemaan perusteluja minun lausuntoihini ,vaan kirjoituksessa esiintyneisiin ajatuksiin sen laatijoilta. He totesivat kolarien ja hirvivahinkojen vähentyneen ja minä tarkasteltuani rivimetsästäjänä oman paikkakuntani ja hirvitalousalueen tilannetta päädyin samansuuntaiseen tunteeseen. Turha siis jankuttaa aiheesta ja väittää paremmin paikalliset olosuhteet tuntevien ihmisten johtopäätöksiä vääriksi. Eikö kantti kestä ottaa luuria kouraan? Odotan mielenkinnolla, miten kerrot heidän perustelleen kirjoitustaan.

    Gla Gla

    Nyt pitää olla tarkkana, että käsitellään oikeita asioita.

    1. Liikennevahinkojen määrän kehitys

    2. Edellytykset sen perusteella päätellä jotain hirvikannan koosta

    3. Hirvikannan koon kehitys

    4. Kaatolupien suhde hirvikannan tavoitekokokoon.

    Kirjoituksessa käsitellään vahinkoja näin: ”Keski-Suomen hirvikanta on pienentynyt vuodesta 2016 lähtien. Metsästäjien omat arviot, Luonnonvarakeskuksen laskelmat sekä metsä- ja liikennevahinkojen vähentyminen kertovat kiistatta kehityksen suunnan.”

    Hirvikannan koosta ei minulla ole tietoa, enkä siitä ole puhunut.

    Luken antamien tietojen mukaan liikennevahinkojen määrä vuodesta 2016 vuoteen 2019 ei ole vähentynyt. 2020-21 minulla ei ole tietoa, mutta sinä tuon ajan kehitykseen otit kantaa. Jos nyt sanot, ettei sinulla olekaan asiasta tietoa, homma on ok. Todetaan vain, että mielikuvituksesi lähti laukalle, kun kommentteja kirjoitit.

    Koska minä en voi sanoa tilanteesta 20-21 mitään, en myöskään ala kirjoittajille soittaa. Minun käytössäni olevien tietojen perusteella vahinkokehityksellä ei voida osoittaa, että hirvikanta olisi vuodesta 2016 vuoteen 2019 pienentynyt.

    Metsävahinkojen tilastointi ei ole kiistaton tapa seurata hirvikannan suuntaa, vaikka kirjoituksessa näin väitetäänkin. Tästä ollaan kai samaa mieltä?

    Hirvikanta voi olla pienentynyt vuodesta 2016 alkaen, mutta mitä sitten? Jos kanta on ollut yli tavoitteen, sen kuuluukin olla pienentynyt. Kuten sanoit, suunnitelma on toiminut. Mutta kysymys kuuluu, onko suunnitelma lakannut toimimasta, kun lupien käyttöön pitää liittää nyt malttia, jota lupaehdoissa ei ole?

    Tolopainen

    Hirvilupien käyttöön liittyy aina malttia. Uroksia ammutaan ja naaraita säästetään. Näin on aina tehty, ei se kanta muuten olisi kasvanut. Sotien jälkeen Suomen hirvikanta oli muutamia tuhansia ehkä vain satoja. Hirvi on lainsäädännöllä ankarasti suojeltu eläin. Luvaton hirvenkaato on kovemmin sanktioita kuin rattijuoppous.

    Hirvenkaatolupien käyttötarve katsotaan pakastimesta,

    Metsuri motokuski

    En nyt laittaisi kaikkien hirvikolareiden syyksi hirviä. Onhan meillä kuljettajillakin oma vastuu toiminnassa ja tilanteen tarkkailussa. Ajaessa täytyy muistaa että siellä liikkuu muitakin niin ihmisiä kuin eläimiä. Jos kuljettaja ajaa ihmisen päälle niin välttämättä syy ei ole siinä ihmisessä jalankulkijassa. Yksi oikoinen syy ja seuraus ei aina toimi.

    Tolopainen

    Pitää olla aika sokea, jos ei huomaa kun hirvi tulee tielle. Olen lukuisia kertoja havainnut tielle tulevan hirven ja aina ehtii jarruttaa.

    Gla Gla

    Mm, nyt puhutaan muutoksesta. Onko kuljettajien toiminta parissa vuodessa muuttunut niin, että entistä pienemmällä hirvimäärällä saadaan yhtä paljon vahinkoa kuin ennenkin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    On taimikoiden vahinkoilmoituksilla jokin arvo, vaikka ilmoittamiskynnys nousi ja vain pahimmat tapaukset enää kannattaa ilmoittaa. Jos ilmoitukset saadaan nollaan, yksi tärkeä tavoite on saavutettu.

    Jäljelle jäävät lievemmät tuhot joita voidaan hallita metsänhoidon keinoin. Esimerkiksi perustamalla taimikot tiheinä sekametsinä, jolloin sinne jää taimivaiheen jälkeen edes jotain kasvatettavaa.

Esillä 10 vastausta, 121 - 130 (kaikkiaan 598)