Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 1,140)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • leku leku

    Ihan sama onko istutettu vai kylvetty, tän kevään tarkistukset: männyt syöty 25cm korkeudelta 90-100%, jokunen koivuvesan alla oleva jäänyt sorkilta vahingossa huomaamatta… Ei muuten yhtään -tuttanut

    Visakallo Visakallo

    Pahimmat tuhot ovatkin edessä myöhemmin, eli siinä vaiheessa kun taimikkoa on jo alettu harventaa.

    PasiLisko

    ”Ihan sama onko istutettu vai kylvetty, tän kevään tarkistukset: männyt syöty 25cm korkeudelta 90-100%, jokunen koivuvesan alla oleva jäänyt sorkilta vahingossa huomaamatta… Ei muuten yhtään -tuttanut”

    Tosi huono homma. Oliko Tricoa vai syökö ne nekin?

    PasiLisko

    ”Eikös kylvö ole aika hyvin toimiva keino.  Ainakin ne maat jotka olen kylvännyt niin lähtö on ollut liiankin hyvä. Jossain vaiheessa on raivaussahaa ulkoilutettava.”

    Oliko mikä maanmuokkaus ja oliko siemenet heitetty pinnalle vai johonkin viiruun/kuoppaan ja hitusen maata päälle?

    leku leku

    Tosi huono homma. Oliko Tricoa vai syökö ne nekin?

     

    osalla alueesta oli siellä syöty vain se 90%

    aika vaikea levittää kun maa täynnä taimea turkkina, pitäisi kehittää joku karkoite, ei syönnin estoaine…

    Perko

    Tarkastukseen olivat  ottaneet metsästäjän metsäkeskuksen metsänhoitajan mukaan.  Mitä  se  sillä tekee, on kuulemma palkallisena tehtävässä.  Metsästäjä tarkastaja neuvoi  omistajaa, jos raivaisit paremmin niin ne eivät niin tulisi.   Syyllinen  löytyy aina!

    Karkote ampullit ladataan Lapualla mutta eivät käytä.

    Visakallo Visakallo

    Tuota tarkastuskäytäntöä minäkin taannoin hieman ihmettelin. Tosin eivät päässeet moittimaan raivaamattomuudesta, mutta ihmettelivät, miksi yritän kasvattaa koivuja kuusikon seassa, ”-Kun hirvethän ne sieltä kuitenkin syö!” Ihmettelijät ja toteajat saivat tarkastuksesta palkan, minä jouduin olemaan saman ajan palkatta töistä pois, ja maksamaan tietenkin laskun tarkastuskäynnistä. Korvausta hirvivahingosta en sentään saanut! Mitä opin tästä? – Sen, etten enää koskaan yritä kasvattaa koivuja enkä mäntyjä kuusikon sekapuina!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Sekapuustoisen metsän osuus on yksi seurattava mittari ennallistamiseen liittyen. Kannattaa pitää esillä tätä että tavoite ei ole mahdollinen jos hirviä ja kauriita on liikaa.

    Visakallo Visakallo

    Taitaa tuo EU:n metsien ennallistamisvimma saada nyt takapakkia aika yllättävältäkin taholta, tai pitäisikö ko. henkilön ollessa kyseessä sanoa, ettei mikään enää oikein yllätä. Herra Trump on nyt käytännössä noussut ennallistamisen esteeksi myös täällä Euroopassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä liian korkealla hirvieläinkannalla on vaikutuksia monimuotoisuuteen. Vaikka ei edes oltaisi Velkuanmaan saaressa, jossa ne syövät mustikanvarvutkin yhettömiin. Vaikuttaa välillisestikin puulajivalinnan kautta, kuten Visakallo juuri edellä todisti: puhdas kuusikko voi olla jossain kohtaa ainut joka säilyy!

Esillä 10 vastausta, 991 - 1,000 (kaikkiaan 1,140)