Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 1,001 - 1,010 (kaikkiaan 1,140)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • leku leku

    turha tulla puhumaan puunkasvun lisäämisestä, monimuotoisuudesta, luontoarvoista kun ainut tapa uudistaa metsiä on istuttaa mätään kuusikkoon kuusta….. samalla menee suihin jalot lehtipuut yms

    20 v sitten pystyi uudistamaan helposti ko-mä-leku ilman tuhoja, nyt ei mitään toivoakaan, ei kukaan lähde 50 ha yksin puin levittää tricoa kolmea kertaa kesässä/ 10v

    suomessa sorkkaeläin talous menee täysin metsätalouden edelle

    Visakallo Visakallo

    Tuo mustikan paikottainen väheneminen voi todellakin johtua myös hirvistä. Olen muutaman kerran nähnytkin, kun hirvilauma ruokailee rehevässä mustikanvarvikossa. Niinhän siinä tahtoo silloin käydä, kun polttaa bensaa raivaussahassa…

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsästäjä-lehdessä iloittiin edelleen siitä että kanta on puolitettu 2000-luvun taitteesta. Tilannekuva on siis aika erilainen sen mukaan mitä lehtiä lukee. Hesarissa ja ehkä ns. luontoväenkin piirissä puolestaan ehdotellaan että ongelmaa hoidetaan lisäämällä suurpetoja. Eli kolmas mediakupla siellä. Nämä kuplat pitäisi saada keskustelemaan keskenään.

    suorittava porras suorittava porras

    …ja Lumiaro oli ihan vakavalla naamalla esittänyt Tiirolan Mikolle, että hirvikantaa tulisi kasvattaa, jotta pedoille riittäisi ruokaa..

    Muistaakohan nimimerkki leku oikein, kun väittää, että metsien uudistamisessa ei ollut ongelmia nykyiseen verrattuna 20 vuotta takaperin. Hirviä oli vielä 20 vuotta sitten kolmannes nykyistä enemmän ja 25 vuotta sitten tuplat nykyisestä.

    Kun keskustellaan mustikasta, se hyötyy raivauksista. Esim raivaamattomaan aluskasvuksen ja risukon vaivaamaan metsään mustikka palautuu varsin hitaasti eikä kuusialuskasvoksen alle ollenkaan.

    Parempi lienee, että hirvet ja valkkarit käyttävät myös mustikan varpuja ravinnokseen. Männyn taimet saavat olla siltä osin rauhassa. Valoisissa metsissä varvustoa riittää. Jos vielä norta metsää vähän lannoittaa on luvassa hyvä marjasato ja reilusti syötävää myös sorkkaeläimille.

    Gla Gla

    Turha spekuloida ruokavaliolla, kun siihen ei voi vaikuttaa. Sorkkien määrä ratkaisee kuormituksen suuruuden.

    leku leku

    suorittavalle, puhun vain omasta puolestani ja omista metsistäni, olen kyllä nähnyt hämeen puolella pahojakin tuhoja aikoinaan. mulla onneksi sellainen harvinaisuus että nyt 30 vuoteen hirvet tehneet mun metsissä vähemmän taimituhoja mitä metsästäjät,  nyt tänne alueelle levittynyt vkp, joka syö kaiken .

    95-2005 ei ollut väliä mitä istutti, tuho rosentti (kaikki) noin 5, nyt ko-mä-leku tuhorosentti (vhp) 90

    muistan kun aikoinaan hämmästelin että mikäs tätä on syönyt kun löysin katkenneen taimen, nykyään hämmästyn kun löydän syömättömän….

    Gla Gla

    Peurojen määrä tosiaan tuntuu nuorissa taimikoissa.

    Sen verran täydennystä edelliseen, että toki sorkkien määrän lisäksi mänty- ja koivutaimikoiden määrä vaikuttaa riskiin. Sikäli hassua, että suuresta sorkkaeläinkannasta on syytetty metsätaloutta, joka tuottaa paljon sopivaa ravintoa. Lisää taimikoita pitäisi tuottaa, jotta riski hajautuisi.

    oksapuu

    Taimikon varhais perkuulla näytti taas luontaiset männyntaimet menneen hirven turpaan…

    Noh, aiemminkin olen sanonut että en enää ikinä mäntyä istuta. Ihan turhaa hommaa istuttaa hirville rehua…

    Visakallo Visakallo

    Autokatoksessa odottaisi taas peräkärrykuorma koivuntaimia hirven hehuksi muuttumista…

    Nostokoukku

    Eikö sähköaita pelittänyt?

Esillä 10 vastausta, 1,001 - 1,010 (kaikkiaan 1,140)