Keskustelut Metsänhoito Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 4 vastausta, 1,061 - 1,064 (kaikkiaan 1,064)
  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Surullista, että ihmisten pitää turvautua laittomuuksiin suojellakseen omaisuuttaan.

    Lihojen eteenpäin markkinointia voisi tehostaa. Täällä kauriiden ja hirven lihaa löytyy kaupoista ja voi tilata kotiin toimitettuna, mutta tilanne ei ole yhtä hyvä kaikkialla. Ratkaisuna metsästyksen lopettaminen (kun ei enää jakseta jahdata eikä käsitellä) ei ole optimaalinen. Naaraisiin enemmän suuntaava metsästys poistaisi ongelman alkulähteen.

    Gla Gla

    ”jaa mikä vuoden tauko? suojaatko taimikkosi VAIN kerran vuoteen?”

    Männyt syksyllä, koivut kesäkuussa. ennen juhannusta ja syksyllä. Pienempiä tuhoja tuli tänä talvena männikköön, mutta pääosin sivuoksia. Muutamia kuvioita syötiin sen verran, että pitää täydentää. Hirvet asialla. Yksi tuore taimikko tuhoutui täysin, mutta siinä on osasyynä epäonnistunut ruiskutus.

    ”tiedostan että mulla asenne ongelma sorkkaeläimiin, mutta osin tuhojen takia perusteltuakin. siksi seurat ei halua mua kyseenalaistamaan toimintaansa, lupien hakua, ruokintaa, susien, ilvesten metsästystä yms.”

    On selvää, ettei sinua tuon takia huolita seuraan. Pitäisi pitää ajatukset omina, kunnes on hyväksytty koejäsenyyden jälkeen. Erottaa ei mielipiteiden takia voi. Tosin ei yksin voi seuran toimintaa kääntää. Lupien jakoperusteillahan seura jäsenten toimintaa ohjaa.

    ”itse en tunne läpi kotaisin lakeja, määräyksiä, mutta ihmettelen tyhmänä, jos ei ammuta, kun pakkaset on jo täys lihaa eikä ole aikaa paloitella kun se on niin aikaa vievää ja jätetään luvat ampumatta.”

    Täällä kaatomäärät on tähän saakka olleet sellaisia, etten ketään kehtaa velvoittaa lisäämään omaa ajankäyttöä harrastukseensa.

    ”jos ei paikallisilla ole mahdollisuuksia, miksei myydä kaatolupia ulos tai myydä ruhot/lihat”

    Vieras vie yhden paikallisen ajan. Vieraita ei voi päästää touhuamaan toisten alueille ilman valvontaa, samoin lahtivajan suhteen. Muuten homma alkaa muistuttaa kalastusta ja silloin alkaa vuokrasopimukset purkautua.

    Lihaa voi myydä, jos on hyväksytty elintarvikehuoneisto. Ne joilla on, myyvätkin yleensä lihaa.

    ”käyn yhdellä isolla maanomistajalla metsähommissa joka vuosi, siellä omat luvat ja tuo syksyisin ulkomailta metsästäjiä, kuulemma ”pienet ” tuhot ei haittaa rahallisesti.”

    Kaupallinen metsästys ei tosiaan ole ratkaisu. Saalisvarmuutta pitää olla. Silloin voidaan kysyä, harjoitetaanko metsä- vai metsästystaloutta.

    ”koivua ei viljele, männyn hakkuut keskittää sekä ohjaa metsästyspaineen aina taimikoihin, ei tuhoja.”

    En tiedä mitä tarkoittaa hakkuiden keskittäminen. Koivun viljelemättömyys tarkoittaa juurikäävän lahottamia kuusikoita. Vähemmän asiasta ymmärtävän luulevat olevan mahdollista kasvattaa kuusta kuusen perään, totuus paljastuu seuraavan sukupolven päätehakkuussa. Itse en tuohon suostu, mutten saakaan tuloja metsästystaloudesta.

    ”onko lihaa edes pakko ottaa talteen?”

    On minusta. Motivaatiota ei kellään riitä peurojen ampumiseen kuoppaamista varten.

    ”…joten mo:n toiminnasta ei pitäisi homman olla kiinni”

    Ei se ainakaan täällä siitä tunnukaan olevan kiinni.

    ”yhtenä vaihtoehtona miettinyt antaa pienriista sekä kaurisluvat jollekin porukalle, joka lupaa ettei sorkkaeläimiä enää näy… tai ainakin niin että suurimmat tuhot estyy.”

    Kaurisko sinulla onkin ongelma? Sehän on vapaa, ammu itse. Peuraluvat on eri asia.

    ”syksyllä tulee drone porukka levittää tricoa , jos saavat lentoluvat kuntoon. tiedän suomessa laitonta, mutta se lienee lievin rikkomus. ja myös helpoin peitellä.”

    Helpompaa ruiskuttaa koko alue moottoriruiskulla, jos laittomuuksiin mennään.

    Mikä mahtaa olla sanktio Tricon käytöstä vastoin ohjeita ja mihin pykälään siinä vedotaan?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mielestäni on hätävarjelun liioittelua kieltää koneellinen Tricon levitys. Koneen käyttäjä haluaa varmasti että pääosa aineesta menee taimiin eikä muualle. Droonissa voisi olla konenäkö ja tekoäly joka tunnistaa taimet.

    PasiLisko

    GLA: ”Yksi tuore taimikko tuhoutui täysin, mutta siinä on osasyynä epäonnistunut ruiskutus.”

    Sanotko vielä, oliko tämä se tapaus että oli 2v vanhaa Tricoa ja lisäksi laimennettu (en muista kuka kirjoitti), vai oliko joku muu pielessä?

Esillä 4 vastausta, 1,061 - 1,064 (kaikkiaan 1,064)