› Keskustelut › Metsänhoito › Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 18 19 20 … 87 88 89

  • Hirvituhot: Koivua ja mäntyä ei uskalla istuttaa, isojakin havupuita kalutaan

    Sent on: 16.10.2015, 20:29

    Merkitty: 

    Tuollaisen otsikon (savon sanomat 15.10.2015) alla entinen Pohjois-Savon metsäkeskuksen metsätalouspäällikkö tenho hynönen kertoo omista kokemuksistaan.

    Hynönen seisoo kuvassa hirvien runtelemassa luokkaa viisi (5) metriä olevassa koivuntaimikossa kotipaikkansa lähellä leppävirran niinimäessä ja sanoo:
    ”Koivun ja männyn viljely on liian riskialtista, jopa mahdotonta.
    Ajattelin, että jospa melko vilkasliikenteisen kylätien varrella pärjäisi hirvinauhoilla, karhunkuvilla ja hajusteilla, mutta ei niistä tunnu olevan hyötyä. Ainoa toimiva keino taitaa olla luoti”.

    Hynösen mielestä kaatolupia hallinnoiva Suomen riistakeskus on epäonnistunut hirvikannan säätelyssä, kun metsätuhojen laajuutta ei ole otettu huomioon.
    ”Valtakunnan metsien inventointituloksissa on selvästi osoitettu, että mänty- ja koivutaimikoiden huonoon tilaan merkittävin syy on liian suuri hirvikanta. Mielelläni istuttaisin myös koivua ja mäntyä, mutta hirvien takia on pakko istuttaa kuusta, vaikka maapohja olisi liian vähäravinteinen. Männyn- ja koivunviljely on lähes toivotonta ja mahdotonta”.

    Edes varttuneemmat havupuut eivät saa olla rauhassa. Hynönen kertoo merkanneensa viime syksynä ja talvena maalilla yli tuhat kuusta, joita hirvet olivat kalunneet hampaillaan. Kun vauriokohta kasvaa umpeen, puu voi olla päältä siisti, mutta sisältä laho tai muuten kelvoton tukiksi. ”Tähän on kiinnitetty liian vähän huomiota. Puiden koloaminen on viime vuosina merkittävästi lisääntynyt. Siitä aiheutuu suuret tappiot metsänomistajille”.

    Tekijä
    Anton Chigurh Anton Chigurh
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • wanhajätkä 18.3.2018, 21:24

    Anneli kiinnitti huomionsa tärkeään näkökantaan josta kirjoittelin jo aikaisemmin. Eli mikä maistuu elukoille. Joku alue tuhoutuu toistamiseen ja toinen ei kelpaa ja säilyy ilman vaurioita. Samaa totesi myös jees. Mineraalit siihen vaikuttavat ratkaisevasti kokemukseni mukaan. Lapissa pahimmat tuhot keskittynevät vihreän kolmion alueelle. Samoin metsäpalo ja kulotusalueille. Pitäs panna päällekkäin geologinen kartta ja pahimmat hirvituhoalueet. http://tupa.gtk.fi/raportti/arkisto/m10_1_2007_54.pdf.

    Minulla olisi selvää näyttöä kulotuksen ja tuhkalannoituksen vaikutuksesta tuhoihin. Pitäisi tutkia tieteellisestikkin. Kuis on nuo kaskialueet? Täällähän ei ole kaskettu juurikaan.

    Voin kirjoitella enemmänkin jos jotakin kiinnostaa. Hyviä ja pahoja esimerkkejä omilta palstoiltani. Tuoltakin löyty mielenkiintoinen kartta rehevistä alueista. https://www.metsamaailma.fi/fi/ForestInformation/ForestLibrary/Documents/Metsiemme_lehtokasveja_opasvihko.pdf

    Liippaako läheltä omia alueitanne?

    Timppa 18.3.2018, 21:58

    wanhajätkälle kommentti.  Luultavasti olet oikeassa.  Syy on se, että metsäpalossa ja kaskeamisessa maasta poistuu typpeä taivaan tuuliin.  Typpi taas auttaa mäntyä kehittämään itsensä epämiellyttäväksi hirvelle.  Meillä oli parikymmentä vuotta sitten pieni metsäpalo männikössä.  Tieteen vuoksi testasin miten se uudistuu luontaisesti.  Pääosaan tulikin männyntaimikko, mutta hirvet söivät sen suihinsa muutamaa tainta lukuunottamatta.   Piti istuttaa kuuselle.

    Meillä on vastaavasti lukuisia eri tavoin uudistettuja mäntykuvioita, joiden kasvatus on onnistunut hyvin tai erinomaisesti runsaasta hirvikannasta huolimatta.  Kivisyyden vuoksi meillä ei ole koskaan kaskettu.  Pitäisikö testata miten typpilannoittaminen vaikuttaa männyntaimien kelpaamiseen hirville.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 18.3.2018, 22:11

    Nikulan tutkimuksessa suurempi kasvupaikan rehevyys ja maaperän kosteus sekä maanmuokkauksen voimakkuus lisäsivät taimikon hirvituhoa, mutta tällaisessa taimikossa on myös useammin hirvelle mieluisia ravintokasveja (haapa, paju).

    jees h-valta 18.3.2018, 22:15

    Varmaan pitäisi testata mutta eikö typpi taas voimakkaasti kasvata vihreää joten tuleeko kuitenkin raja vastaan eli muu pusikko vetääkin ne hirvet kuitenkin puoleensa ja tuhoakin saattaa tulla myös männylle ohessa. En oikein tiedä tuota Siikaisten suunnan maaperän temppuja kun se kasvattaa kyllä esim. juuri pihlajaa sangen paljon. Myös pajuakin jonkinverran. Mitenkään muuten ei taas ollenkaan pintakasvillisuudesta niin rehevää kuin Harjavallassa. Metsäpalosta alkaa kyllä olla jo paljon aikaa eli varmaan noin 75-80 vuotta. Taneli taitaa jälleen muistaa sen paremmin.

    wanhajätkä 18.3.2018, 22:48

    Kesä ei ainakaan täällä ole merkittävää hirvituhoaikaa. Silloin märehtijät syövät valkuaispitoista ravintoa. Syksyn edetessä siirrytään yhä enemmän varpuihin ja köyhään ravintoon. Alkaa ruoansulatuksen totuttelu talveen. Elimistö ei kestä runsasta valkuaista. Elukka kuolee ”janoon”. Joutuu syömään lunta saadakseen nestettä. Pötsin lämpötila laskee ja tulee jummijammi ja kanttuvei.

    Tämä ei ole luuloa vaan todellakin kokemusta. Tarhasin ympäri vuoden noin viittäkymmentä ajoporoa ympäri vuoden. Kesälläkin ruokailussa on selvä kolmen päivän kierto. Yhtenä päivänä kelpasi apila, seuraavana päivänä varpu ja vähävalkuainen heinä. Kolmantena riipivät lehtiä. Talvella ruokinta oli kellosepän hommaa. Ajokkaat tekivät töitä miltei päivittäin ja ravintoakin piti saada.

    Samantapainen märehtijä se hirvikin on. Vanhakansa tiesi tämän kierron ja kävivät kolmenpäivän välein tarkistamassa saman raatejängän.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.3.2018, 11:19

    Wanhajätkä on oikeassa hirven ravinnon suhteen, tutkimustietoa on Ruotsista, ja hirven mieltymys suokasveihin kesällä liittyy suolan saantiin. Nuolukivi olisi hyvä apu.

    Sopivista hirvikannan tavoitetasoista keskustellaan, hyvä niin! Pohjois-Suomen tavoitteet ovat alemmat kuin etelässä, koska rehua on vähemmän maastossa.

    Uudet tavoitetiheydet hirvikannalle asetettu

    Ministeri Lepän mielestä yli 3,5/1000 ha ei hirvikanta saisi etelässäkään mennä. Tämä tavoite toteutuu jo nyt (Metsämakasiinin kartan perusteella) jossain määrin Etelä-Suomessa, mutta ei vielä lainkaan rannikkoalueella.

    Ministeri Leppä haluaa hirvikannan kuriin

     

    Timppa 22.3.2018, 12:09

    Taitaa olla savolaispoliitiikon puheita.  Vastuu on kuulijalla.  Sitten uskon, kun  Leppä ensitöikseen palauttaa entisen metsästysajan.

    Berza 22.3.2018, 12:38

    Miksi entinen metsästysaika pitäisi palauttaa ?

    Timppa 22.3.2018, 13:34

    Tietenkin osin siksi, että hirvet kaadettaisiin aikaisemmin paremmissa olosuhteissa.  Mutta ennen kaikkea siksi, että vähennettäisiin hirvionnettumuusriskiä.  Paskastimessa oleva hirvi ei aiheuta kolaria.  Myös kannansäätely olisi helpompaa, kun hirviä voitaisiin metsästää enemmän niiden kesälaitumilla.

     

    Planter Planter 22.3.2018, 13:53

    Ei Leppä halua hirvikantaa kuriin.

    MMM on suurin jarru kannan leikkaamisessa ja sitä ministeriötä Leppä johtaa.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 883)
1 2 3 … 18 19 20 … 87 88 89