Jos olisit Perko myynyt päätehakkuulla 15 vuotta sitten, olisi poistuma ollut ehkä 300 m3/ha, korjuun hinnan erosta 5 €/m3 vähintään .   Nykypäivän hinnoilla : 100 m3/ha joka jäi pystyyn, sen pääomameno= 3100 € + 5 x 300 m3 = 4600 €  – uudistuskulut 900 € = 3700 € . 15 v, 5 % korko—> 7700 €.

Sait myynnistä nettoa 4600 , bruttona 5980 € .  7700 – 5980 = 1720 €.  Sen verran tasaikäisen viljelymetsän kasvattaja olisi edellä tuotossa jk:n harsintatouhua 15 vuoden päästä hakkuusta.

Veit sanat suustani Visakallo. Perko, jos lasket metsätulon sijoituksen metsän ulkopuolelle 5 prosentin korolla jatkuvan vaihtoehdon tuotoksi, mutta et tee vastaavaa temppua avohakkuun isommalle alkuhetken hakkuutulolle, niin et kyllä vertaile menetelmiä päässäsi tasapuolisesti. Kuten Puuki jo ehtikin laskea.

PS Jovainin mallia seuraten 300 kuution puustosta jäisi pystyyn 2/3 eli 200 mottia. En tiedä muuttuisiko Puukin laskelma mitenkään olennaisesti, mutta jatkuvuutta voisi olla vielä ainakin parin jk-hakkuun verran. Sen jälkeen tulisi varmaan tehdä avohakkuu. Väliaikaista jiikoota siis. Ei kanneta murhetta uudistumisesta, koska sen huomiointi pudottaa puustopääomat liian alas. Tulee prosentteja mutta ei enää euroja.

Niillä molemmilla   oleskelin  monessa maassa  2-3 kertaa vuodessa.  Nyt on säästynyt  korona sulkujen takia reissaaminen ja  ”pakosta ” on pitänyt sijoittaa ,  niin  puuta  kasvaa jatkuvasti  edelleen. Jatkuvassa opiskelussa  joutilaisuus  on  heilahtanut  helposti ohi  matkustuskieltojen.    Plussaa ukolle  asiallisesta tekstistä!

PS:  11:40   Voi teitä , Puuki  , olen  minä sieltä myynyt ne jaksottaisen puut mutta jättänyt silloin  propsit ja heinäseipään aihiot .  Ne  pääte hakkuujutut  ovat ja kuuluvat sinne menneisyyden    velkoihin!   Siitä aukosta seuraa sadan vuoden  rahaton jääkausi! Katselkaa  numeroista  ja voitte varmistaa  miljonääreiltä  tamppauksesta miten se tuottaa.

A . J ” avohakkuun isommalle alkuhetken hakkuutulolle”   !  ne  ovat siellä mutta miinusmerkkisenä !  Siinä  on hienoinen ero .

Useimmiten  sää suosi ulkomailla tamppausta johon perhekin oli tottunut!

HUOM !  Metsänhoidon johtaminen on siirtynyt metsäkeskukselta   metsänomistajalle!

Metsän olematonta tuottoa ei ole pakko haudata tuottamattomasti  maahan  jonkun typeryyden takia kun on parempiakin  sijoituskohteita.

Se on Visa aivan hienoa, kun olet onnistunut ja saanut hyvän tuloksen. Lannoituksia ja jne. kannattaa käyttää hyvissä olosuhteissa. Minäkin, vaikka olen toiminut aika eri tavalla ja olosuhteetkin ovat kovin erilaiset, katson saaneeni 30-vuoden harrastelusta  aivan kohtuullisen korvauksen, muutamaan kertaan metsien ostohinnan suuruisen. (nimellisesti)

Pitää kuitenkin muistaa, että olosuhteet täällä Suomessakin ovat kovin erilaisia. Siksi yleistäminen on ongelmallista ja taloudelliseen menestymiseen lääkkeet voivat olla kovin erilaisia. Se mikä itsellä johti hyvään taloudelliseen tulokseen, ei tarkoita sitä, että täysin toisenlaisissa olosuhteissan olisi käynyt samoin. Mitä paremmat olosuhteet, sen paremmin voimaperäinen jaksollinen kannattaa. Isossa kirjassa sanotaan, että viime kädessä ”kaikki on ajan ja kohtalon vallassa.”

Kun täällä keskustelijat ovat kovin erilaisissa olosuhteissa, niin he keskustelevat toistensa ohi.

Jos jotakin olen tämän 30-vuoden taipaleella metsätaloudesta oppinut, niin sen, että ”asiat pitää käydä omassakin päässä.” (Tauno Matomäki)

Aivan väärin samutettu!

Rehevien turvemaiden terveyslannoitus on ainakin meillä osoittautunut erittäin kannattavaksi. Nyt lähdetään siinä hommassa jo toiselle kierrokselle. Yhteiskuntakin tuntuu olevan asiassa samaa mieltä, eli historia toistaa jälleen itseään.