Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

  • Tämä aihe sisältää 15,432 vastausta, 146 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten Perko toimesta.
Esillä 10 vastausta, 10,261 - 10,270 (kaikkiaan 15,432)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Varmaan ymmärrän väärin mutta vaikuttaisi että Perko perusteli Visakallon tappioita suurelta osin koko tilan kiinteillä kuluilla kuten lainojen koroilla. Ne rasittavat kaikkia kuvioita samalla lailla, joten tietyn kuvion päätöksentekoon ne eivät ehkä paljoa vaikuta.

    Kuten YLE-Arvometsä esimerkissä kerrottiin, avohakkuun houkuttelevuus kasvaa, jos haluaa/tarvitsee käteistä paljon heti, tai jos on tiedossa jokin hyvä sijoitus metsän ulkopuolella. Jos taas katsoo että metsän rakenne ennustaa hyvää kasvua hakkuusta eteenpäin, silloin voi tehdä jk-hakkuun.

    Tulevien tuottojen ennustaminen on vaikeaa molemmissa vaihtoehdoissa. Molemmissa on myös riskejä jotka voivat realisoitua, mutta avohakkuun jälkeiset riskit metsässä voivat olla pienempiä.

    mehtäukko

    ”..avohakkuun = jaksollisen houkuttelevuus kasvaa, jos haluaa/tarvitsee käteistä paljon heti, tai jos on tiedossa jokin hyvä sijoitus metsän ulkopuolella…”     Tämä tarkoittaa myös Suomeksi sitä, että jk-menetelmässä mo on systeeminsä vanki. Ja jos rahaksi pitäisi muuttua, menetelmä lentää samassa selälleen..!

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jk:ssa hakkuutuloja voidaan kasvattaa käsittelemällä laajempi alue samalla kertaa, joskus jopa kokonainen tila. Mitä suurempi hakkuupoistuma, sitä suuremmat riskit. Jovain on suosittanut, että otetaan 1/3 kerralla ja jätetään 2/3 puustopääomasta. Tämä riippuu paljon tilanteesta ja puulajeista.

    Miksi muuten eivät jk-kasvattajat itse neuvo täällä miten pitää harventaa? Vrt. ketjun otsikko!

    mehtäukko

    ”…käsittelemällä laajempi alue samalla kertaa, joskus jopa kokonainen tila..”

    Entäpä jos silloin jk olisi vallitseva menetelmä?! Tilannehan olisi kaoottinen valtakunnassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei kai riittäisi ukot eikä koneet jos jk kovastikin yleistyisi.

    mehtäukko

    Se politiikka loppuisi kuin seinään. Kelit ei riittäisi siinä rämpimisessä kenelläkään. Ei ukot eikä hevoset. EDIT

    Rane

    ”Ei kai riittäisi ukot eikä koneet jos jk kovastikin yleistyisi.”

    Juuri näin ja sitten kun jaksollisesti kasvatetut metsät alkaisivat loppumaan ja ruvettaisiin harsimaan jo kerran harsittuja metsiä niin puunhankinta vain hankaloituisi.

    Perko

    Tamppaajien  armeija  joutuisi tuottavaan työhön.  Puunmyyjälle euroja  tuottava metsää ei ole hakkuuyrityksiä varten  mutta otetaan  korjuutkin suunnittelussa mukaan.

    Erilaisia metsiä tulee hoitaa ja hakata hieman eri tavoin riippuen niiden iästä ja kunnosta erityiseen nyt kun on monta tuotannonosaa tuhottu metsistä

    1. Nuori metsä (alle 30 vuotta):
    • Nuori metsä on suositeltavaa jättää rauhaan ja kasvamaan ilman suuria hakkuutoimenpiteitä.
    • Mikäli metsässä on liikaa taimikoita tai kilpailijoita, voidaan tehdä harvennushakkuu, jossa poistetaan heikkoja ja vikapuita.
    • Seurataan, että jäljelle jäävät taimet ovat terveitä ja hyväkasvuisia.
    1. Keski-ikäinen metsä (30-70 vuotta):
    • Keski-ikäisessä metsässä voidaan tehdä harvennushakkuita, joissa poistetaan osa arvokasvun ohittaneista puustosta ja jätetään tilaa jäljelle jääville puille kasvaa ja kehittyä.
    • Valikoiva hakkuu on suositeltavaa, jotta puusto saa tilaa kasvaa ja kehittyä monipuolisesti.
    1. Vanha metsä (yli 70 vuotta):
    • Vanhassa metsässä kannattaa välttää voimakkaita hakkuutoimenpiteitä, jotta metsä säilyy monimuotoisena ja luonnonmukaisena.
    • Tarvittaessa voidaan tehdä pieniä harvennushakkuita tai poistaa vähäarvoisia puita, joilla on haitallisia vaikutuksia kasvulle.

    Yleisesti ottaen on tärkeää suunnitella ja toteuttaa hakkuut huolella, jotta metsän taloudellinen tulos on hyvä jatketussa kasvatuksessa . Metsän  kasvatus kannattaa optimoida suunnitella seuraavaan myyntiin ja ottaa huomioon metsän monimuotoisuus ja ekologinen kestävyys. Lisäksi on tärkeää seurata ja hoitaa metsää säännöllisesti, jotta se säilyy terveenä ja hyvinvoivana tuottavana vuodesta toiseen.

    Puuki

    1/3-osa puustosta pois harsinnassa ei normimetsässä anna mahdollisuutta uusien taimen syntymiselle, kun niitä ei oikein hyvin synny muutenkaan lisää.  Täydennysistutus on yksi vaihtoehto mutta sehän ei tietysti kuulu jk:n fanaatikon vaihtoehtoihin , kun kaikki on muka olevinaan kulutonta.

    Yläharvennus hyvin hoidettuun metsään on hyvä tapa lisätä tuottavuutta ; sekin tosin puuttuu esim. Pukkalan keinovalikoimasta, kun aina kannattavuusvertailuissa tehdään vain alaharvennuksia tasaikäiseeen metsään.

    Jovain Jovain

    Paljon riippuu tilanteesta ja puulajistakin, mutta hyvä se on sanoa, kun laki ja hoidon suosituksetkaan eivät tiedä miten pitäisi toimia. On niitä suosituksia pyritty antamaan, mutta raati keskittyy niiden torjumiseen. Ei se niinkään voi mennä, että luontaisen metsänhoidon elementeistä suurin osa luokitellaan jaksottaiseen metsänhoitoon ja jatkuvaan kasvatukseen on varattu vain poiminta- ja pienaukkohakkuut. Jaksottaista metsänhoitoa käsitellään kokonaisvaltaiseti, niin pitäisi käsitellä myös jatkuvaa kasvatusta. Ettei väitellä esim. luontaisen metsänhoidon käsittelyjen eroista.

Esillä 10 vastausta, 10,261 - 10,270 (kaikkiaan 15,432)