Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 10,521 - 10,530 (kaikkiaan 14,403)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Perko

    On säästetty muutamia vanhoja  petäjiä näön ja  perimänkin takia säilyttämään paikallista juttua, sen verran sitä vanhuutta  mukana.   Myynnissä niillä salaman viiruttamilla tukeilla ei ole arvoa.  Tehtiin  ( ohjeet  mopokuskille) naapurille  monikerroksellinen sekametsä  yli kymmen lajia  puita,  tyytyväisenä  sanoi ja  reilusti kasvaa .

    A J .  en  ole opiskellut valtakunnan  puuvaroja sivuavaa tietoa  enkä muutenkaan tunne   tilastoja muutaman kaverin  osoitetietoja pitemmälle.    Satunnaisesti  kysellen haen joitain josta oletan selvittäväni  esim vero.fi  tai verokuutiometri.    Metsään liittyvästä on omaa kokemusta  niveliin asti.

    Tolopainen   on oikeassa ettei enää isojaosta asti haita korvauksia  vaikka  se taitaa olla edelleen pohjanmaalla kesken.

    suorittava porras suorittava porras

    Kujalan metsissä/harveikoissa ei näytä löytyvän edes hirville riittävästi evästä , kun joutuvat riipimään harvakseltaan kasvavista kuusista kuorta vatsansa täytteeksi. Onneksi Metsä-lehden kuvasta näkyy ,että ei ole mennyt hyvä pilalle . Syömisestä kärsineiden puiden ympärillä on vain muutama boorin puutteesta kärsivä kuusentaimi eikä mäntyjä juuri lainkaan.

    Normaalin uudistamisen yhteydessä syntyy lehtipuuvesakkoa ja mäntyäkin sinne ,missä maapohja on sopivaa. Jk:ssa ei tahdo syntyä kumpaakaan. Hirvikin joutuu tyytymään korvaavaan ravintoon.

    Perko

    Jatkuvalla kasvatuksella palautuu  eri eliölajien elinympäristöjä sekametsässä. Tämä voi esimerkiksi sisältää, eri eläinlajien suosimista ja elinympäristöjen monipuolistamista.

    Jatkuvan kasvatuksen avulla voidaan myös torjua haitallisia hyönteisiä ja tauteja, jotka voivat uhata sekametsän terveyttä. Esimerkiksi erilaisten puulajikkeiden  niiden   symposia voi auttaa vähentämään haitallisten hyönteisten ja tautien leviämistä, sillä eri puulajikkeet voivat olla eri hyökkäyksille herkkiä.

    Jatkuva kasvatus mahdollistaa nopean myyntirytmin jolla  saadaan  enemmän arvokasta puuta myyntiin eikä sijoitus korko rasita  ja  samalla  tuplata  tuottavuutta eksponenttisesti    kasvavaksi.

    Yhteenveto;  jatkuva kasvatus on tärkeä osa monikerroksisen sekametsän  ylläpitoa. Sillä  edistetään metsän monimuotoisuutta, tukea ekosysteemin toimintaa ja varmistaa metsän kestävä käyttö  pitkällä aikavälillä  metsänomistaja taloutta rasittamatta  jopa korjata.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    eikä sijoitus korko rasita

    Onko Perko metsässäsi oleva puuvarasto sijoitus vai ilmaista rahaa? Mielestäni se on sijoitus samaan tapaan kuin on avohakkuun jälkeinen metsän uudistaminen, koska nuo rahathan voisivat olla muualla korkoa kasvamassa jos olisi tehty avohakkuu. Tällä logiikalla tein vertailut Avohakkuun tuottomenetelmät -ketjuun.

    Perko

    Voi ,  A J.   jaksaisinko  vielä kerran,  jalkaa pakottaa!   Muistatko sen  polkupyörä  mäennousuja lasku?

    Perko

    En ole mehtäukolta  lainannut  edes pistettä!

    Puuki

    <p>Ei sijoituskorko rasita, kun Perko unohtaa ottaa sen  huomioon. Siinä se suurin ero tulee tuottavuudessa, kun uudistushakkuissa jää paljon enemmän tähteelle rahaa laittaa sijoituksiin tai mihin tahansa.  Keskimäärin menee tonni uudistamiseen ja 2-3 tonnia/ha jää ylimääräistä vs jk-harsinta. Sille ylimäärälle lasketaan korko esim. sijoituskoron mukaan.  Ei riitä yleensä jk-paukut sen tuottoon n. 15 vuoden päästä kun on uuden harsinnan aika. </p>

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Muistan kyllä Perko mutta en osaa soveltaa pyörävertausta metsätalouteen. Pitäisi nähdä vastaavat luvut metsätaloudesta. Jos jk-puille ei nähdä vaihtoehtoiskustannusta, jaksollinen malli ei varmaan voi koskaan päästä samalle tasolle tuotossa.

    Visakallo Visakallo

    Miten jk-metsätilan sukupolvenvaihdos rahoitetaan?

    Perko

    A J: n vedätystä olen seurannut.  Turhauttavaa toistaa samoja  muutaman viikon välein. menköön vielä vp.n  ajankuluksi.  Sijoituksia ovat maapohja,   ostetut ”korrenvahvistimet ”  lampaanrasva 10 v sitten ja palkat joita ei ole ollut, kirjaston sakko  20 cent.  En muista  muita.  Puut evät ole ostettuja ne ovat kasvaneet siihen vaatimatta korvauksia puolivalmisteiksi ja   myyntivalmista kalleinta tavaraa eivätkä aiheuta korkomenoa.  Ha- kasvu poikkeaa  aukon  luvuista   niin , että   jaksollisen  38 / 65  tehollinen aika  on  jatkuvassa tietenkin 100 .   Olen kirjoittanut numeroina tuloksia niitä saa selaamalla sieltä  historiasta ja löydät  euroina ha   ja keskimääräisen  vuosituoton.  Luettelet  kolme jk  metsänkasvattajaa  niin  mitä nuo mut hölisijät täällä  tekee.

    Puukin vaatimia  paukkuja  on 10  – 14 m^3  / ha /v ,  niin sitä  kun selvitän niin   on mahdollista  korottaa latausta.   Miulla on homma alussa  enkä  voi  keltään pyytää apu tai neuvoja,  toisin kuin  tamppausryhmässä. Siellä opivat  helposti oikeat askellusohjeet  kanta kosketukseen,  r-sahan pehmeät pyrähdyksen jälkeen  paluun perusasentoon.

Esillä 10 vastausta, 10,521 - 10,530 (kaikkiaan 14,403)