› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,111 - 1,120 (kaikkiaan 9,903)
1 2 3 … 111 112 113 … 989 990 991

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 28.7.2021, 22:31

    ”Harsintahakkuut nuorissa metsissä, jotka kohdistuvat valtapuustoon, eivät sitä ole”.

    On yleistä ensiharvennuksilla, että hakkuut kohdistuvat valtapuustoon. Metsän alkukehityksen kannalta sitä ei pitäisi tehdä. Niistetään säännönmukaisesti valtapuustoa, jopa siinä määrin, että jätetään suurin osa alempien latvuskerrosten puustoa kasvamaan. Täyttyy se pohjapinta-ala ja runkoluku tätäkin kautta, mutta tuskin on lain vaatimuksen mukaista.

    Pääsääntöisesti kuitenkin mennään taulukoiden ja ohjeen mukaisesti. Ainakin SE ansaitsee maininnan siinä. Voi johtua myös urakoitsijasta, mutta on valtava ero metsän ja metsän välillä.

    Timppa 29.7.2021, 09:43

    Kuten ainakin Anneli tietää, olen keskustellut aika innokkaasti Hesarin palstoilla.  Tässä yksi kommentti keskusteluun suurtenm puiden määrästä:
    <div class=”mb-16″>
    <div class=”mb-8″>
    <div class=”border-blockquote border-l-2 pl-8 py-2″><article class=”flex flex-col”>
    <div class=”flex relative”>
    <p class=”ui-text-60 px-2″><span class=”ui-text-30 font-bold”>Ritva Laitinen:</span> Suomalainen puupelto ei ole suuria puita nähnytkään. Savonlinnan Punkaharjulla on Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsä, jonka puiden on annettu kasvaa T<button class=”inline”>… <span class=”font-bold”>Näytä lisää</span></button></p>

    </div>
    </article></div>
    </div>
    </div>
    Ehkäpä olisi opettavaista, että sinne Punkaharjulle joku väsäisi aidon savupirtin, jollaisia oli vielä vielä tuon 180-vuotiaan puun aloittaessa kasvunsa.
    Kirjottaisi opastauluun myös silloisten ihmisten keski-iän, kuolleisuuden, lukutaidon ym. Luulisi katselijan hämmästyvän sitä valtavaa kehitystä mitä maassamme on tapahtunut tällä välillä. Opettavainen olisi kuvakin sen ajan lähes puuttomasta metsästä.

    Maamme alkoi tosissaan vaurastua 1860-luvulla kun Britannia poisti sahatavaran tuontitullit ja opittiin vastamaan tehokkaita höyrysahoja. Aluksi metsät maksoivat kovan hinnan. Arvopuusto, järeät tukkipuut hävisivät. Syötiin siis metsäpääomaa. Toisaalta näin saadulla pääomalla teollistettiin ja koulutettiin Suomi. Suomi säilyi sodissa itsenäisenä. Ei huono vaihtokauppa.

    Suunta muuttui sotien jälkeen. Siirryttiin uudistamaan metsiä tekemällä aukkoja, joissa puun kasvu myöhemmin elpyi. Aukkojen puilla hankittiin kipeästi tarvittuja vientituloja ja taas koulutettiin suomalaisia. Onnistuttiin estämään koko nuorisomme muutto työn perässä Ruotsiin. Ei nytkään huono vaihtokauppa.

    Nyt ollaan ihmeellisessä tilanteessa. Metsämme kasvavat enemmän kuin koskaan. Metsä- ja siihen sidoksissa oleva metalli- ja kemian teollisuus ovat kehittyneet maailman laajuisiksi ykkösketjun toimijoiksi. Osaamme nykyään kasvattaa metsiämme niin, ettemme enää syö metsäpääomaa vaan kasvatamme sitä. Nyt valitetaan, että väärin tehty. En kyllä ymmärrä missä homma on mennyt pieleen.

    Emme kyllä saisi syntymään mitään ”puupeltoja” vaikka yrittäisimme. En todellakaan kaipaa tuon 180-vuotiaan puun syntymäaikaan. Kyllä nykyinen paljalti metsien hakkuuseen perustuva elintasomme on parempi. On hienoa voida kasvattaa metsää, josta teollisuus valmistaa lukuisia jokaisen arkipäivään kuuluvia tuotteita.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 29.7.2021, 10:03

    Timppa on tosiaan ahkeroinut Hesarissa, ja kirjoittaa jälleen upeasti auki yhteiskuntamme suuria kehityskaaria, joissa metsällä on suuri osuus.

    Puuki 29.7.2021, 10:07

    Pisteet Timpalle täältäkin. Hyvä että sitä ”hiljaista tietotaitoa” tuodaan esille valtamedioiden keskustelupalstoillekin.

    suorittava porras suorittava porras 29.7.2021, 10:32

    Kiitos Timpalle! Hyvä palauttaa mieliin ,mitä vanhat ”hyvät ajat” ovat olleet ja mikä on ollut kehityksen kaari nykypäivään.

    On todella kummallista ,että on niin suuri joukko ihmisiä haluaisi palata savupirttiin ja askareisiin pärevalon ympärillä. Pikkurilli ojossa hyvää viiniä siemaillen on mahdollista vaatia koikkea mahdollista realiteetit unohtaen.

     

    Gla Gla 29.7.2021, 11:08

    Liityn joukon jatkoksi kehumaan Timpan aktiivisuutta.

    Haba Haba 29.7.2021, 18:53

    EDIT

    aegolius 29.7.2021, 19:20

    EDIT

    Visakallo Visakallo 29.7.2021, 19:55

    Haba: ”Milloin tämä banaani valtion ihannointi saataisiin loppumaan?”

    Olisi varmasti kohtuullista, jos Haba kertoisit, miten tätä banaanivaltiota pitäisi korjata? Minusta täällä on ollut kohtalaisen hyvä tehdä ja yrittää, mutta se vaatii kyllä jonkin verran panostusta meiltä itseltämmekin, – vai mitä Haba?

    Haba Haba 29.7.2021, 20:13

    EDIT

Esillä 10 vastausta, 1,111 - 1,120 (kaikkiaan 9,903)
1 2 3 … 111 112 113 … 989 990 991