Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,121 - 1,130 (kaikkiaan 10,134)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Visakallo Visakallo

    Olosuhteisiin nähden kyllä vain!

    Tolopainen

    Suurin jk:n edistäjä on tietenkin metsäteollisuus ja kuitupuun alhainen hinta. Eipä tuossa energiapuun hinnassakaan ole sanottavaa kehitystä ollut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Aivan viimevuosina, on pientä kehitystä parempaan ollut. Metsäteollisuuden voittojen kasvu on otettu raaka-aineen hinnasta. Aika heikko matikkapää pitää olla, jos jk:lla tuotto paranee, kun puupääomaa metsään lisätään ja nostetaan korjuukuluja, sehän heikentää pääoman tuottoa.

    mehtäukko

    Pohjapinta-alan tohelointi 10:een ja allekin ei kaikistellen lisää puupää-omaa.Riskejä ja korjuukuluja kyllä.

    Perko

    Noihin  @Timpan  menneisyyden hehkutuksista ja sen totuudesta ei ole  kehumista.

    Lopputulemaan voi Wikipedia kertoo Ruotsiin muuttaneita   oli noin 170 000.  Heitteille jääneet metsurit lapissa ja muuallakin, olivat selvinneet sodat aiemmin. Aukoiksi hakatut metsät joihin ei jäänyt edes heinäseipään aihioita. Kaikki oli valunut kuin molokin kitaan.  Kainuun  ja Pohjoisen maaseudun ryöstö oli totaalinen. Palkkiona oli kurjuus. Äitiys pakkaus ja lapsilisät sekä Kekkosen luoma ” Jätkien vanhainkoti” loi hieman inhimillisyyttä.   On vaikea nähdä , että hyvinvoinnin jako olisi ollut monimuotoinen tai oikein.

    Siitä nollatilasta laskettuna kehitys  muistuttaa japanilaista ihmettä.   Alkutuottajan metsän tuottavuus ei ole parantunut päin vastoin.  Nyt ”vapaudessa”  jos olisi keinot etsiä menetelmiä joilla osat vientituloista siirtyisi pisimmän jakson tekijälle niin, Timpan laiset hehkuttajat  jotka eivät osaa laskea edes omaa tappiotaan kertovat kuin totuutena kuvitteellisesta menestyksestä.  Suomalaiset eivät ole palanneet Ruotsista, tänne pitää houkutella kurjalistoa Etelä-valtioista huonopalkkaiseen työhön.

    Menetelmien erot on selvitetty, eikä 70 vuoden tuottavuus puunmyyjälle ole  kummoinen katsoo vaikka kuvaa; kumulatiivinen tappio. Jotain muuta on löydettävä.

    Lisäys 9:30  ; palstan aloittajan päättely ja kyläläisten äimistely on ikivanhaa suomalaisten hölmöläisjatkumoa. Arvokasvun hyöty on ollut kyseessä.  Samalla on syntynyt luontaista taimikkoa. Se on sitä viisautta jota ei tupakoimalla opi ei tupakka-askin kannesta.

    mehtäukko

    Mutta kun edelleen tämän ketjun aloittaja kertoo ”pöljyyden autuudesta” nykypäivänä!? Ja tuottavuushan on selvitetty. Kaupan päälle tulee varmuus,ennakoitavuus ja selkeys. Kulatiivisen tappion näkee vaikka pillilupi-askin pohjasta.

    Berza

    Perkolle  tiedoksi, kasvua 10 vuotena ehken yksi kiinto ha.lla. Luontaista taimikkoa, vain ajourilla hieskoivu ryhmiä. Nyt oli mätästetty ja istutettu kuuselle. Aikamoisen tuottava kymmen vuotinen 🙌

    mehtäukko

    Eipähän sillä jk-leirissä ole paljon merkitystä, jos maa pötköttää mahona kolmanneksen tai neljänneksenkin  metsänomistajan aktiivityö-urasta.

    Berza

    Rehevillä turvemailla kuusikko/ koivikko puustoisilla kuvioilla tämä jk malli voi toimiakin ja olen itsekkin sitä harrastellut jossain mitassa.

    Mutta yleispätevää kasvatus mallia tästä ei kyllä kannattavaksi saa. Oma arvioni on että 10-20 prosenttia Suomen metsäpinta alasta saattaisi tähän soveltuakkin.

    Itä ja Pohjois Suomen karut valtion laajat maat voitaneen unohtaa tästä mallista

    Jovain

    Voi olla että tuo aloituksen esmerkki on huono esimerkki, jos ei ole taimettunut. Mutta hyvin tuntuu kelpaavan esimerkiksi. Ei voi kuitenkaan yleistää, periaate on kuitenkin selvä. Iso ero on tässäkin tapauksessa metsällä ja metsällä. Ja tässä tapauksessa myös kustannuksilla ja metsän tuotolla. Jaksottaisen toiseen harvennukseen mennessä ei juuri muuta ole kuin kustannuksia. Ja ajassa menee hyvinkin sen metsänomistajan uran aktiiviaika. Onnistunut edelleen kasvatus tuottaa ja pois jää kalliit viljelyn kustannukset ja usein paljon vaivaa ja kustannuksia vaativat jälkityöt. Tuskin nämä ovat verrannollisia jatkossakaan. Kannattaa käyttää myös vaihtoehtoja jos niitä on olemassa.

    Timppa

    Oletko Jovain huomannut, että aukon vieressä kasvavassa metsässä suuret hyväkasvuiset puut jatkavat kasvuaan ja että metsätilasi puuston kasvu lisääntyy, jos teet aukkoja ja uudistat ne niillä osalla siitä hyvästä myyntitulosta, jonka sait myytyäsi ne aukon puut.

Esillä 10 vastausta, 1,121 - 1,130 (kaikkiaan 10,134)