› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,101 - 1,110 (kaikkiaan 10,134)
1 2 3 … 110 111 112 … 1 012 1 013 1 014

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sent on: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Jovain 28.7.2021, 18:10

    Näin juuri Taviokuurna. Kysymys ei ollut taulukko kohtaisista lakirajoista, vaan vähimmäis PPA eli jatkuvaan kasvatukseen siirtymää tarkoittava lakiraja. Ovat taulukkokohtaisia lakirajoja vielä n. 1-4 m2 alemmat. Metsälaki mahdollistaa tämän siirtymän ja väitän, sitä käytetään hyväksi. Havaintojen mukaan on suhteellisen yleinen ja sitä tehostetaan vielä valtapuiden hakkuulla. Eli runkolukua jää, mutta eihän niistä säipäleistä ole jatkoon metsäksi.

    aegolius 28.7.2021, 18:37

    Lakiraja, eli alin sallittu PPA, koskettaa kaikkia kasvatushakkuita tasapuolisesti. En ymmärrä mitä koetat selittää ja sekoittaa.

    Joko luit metsänhoidon suositukset?

     

    Puuki 28.7.2021, 18:46

    Minun puolesta pilatkoon metsänsä , jos joku niin haluaa, huonolla harsinnalla.  Esim. rahastojen ollessa kyseessä voi kuitenkin tulla monelle eteen joskus tenkkapoo, kun jk-harsinta  ei tod.näk. toiminutkaan kuten Srömsössä kovista  %-tuotto-odotuksista huolimatta.   Vajaatuottoisuuden raja oli ennen harvennuksilla PPA:n jääminen n. alle 60 %  norm. min. tiheydestä ( jos johtui hakkuusta. ) .  Tai saattoi  myös olla alle 60 % vuosikasvu normikasvusta pidemmällä aikavälillä . Nyt samalla tyylillä ei olla vielä lakirajoilla vaan on tehty jk:n harsintahakkuu.  Metsänkäyttöilmoitukseeen merkataan etukäteen mitä on aikomus tehdä ,  sekin jotain vaikuttaa.    Metsän pot. kasvua ja tuottoa se laskee ja lisää tuulituhojen mahdollisuutta mutta kokeilla voi joka haluaa. Osin siksi tarkastuksissa varmaan löytyy paljon epäkelpoja kohteita, muita syitä on heikentyneet korjuukelit ja  korjuussa tehdyt  virheet.

    Haba Haba 28.7.2021, 18:46

    Suositukset ovat suosituksia Maanomistajan omistajan suoja on paras suositus, liika määrä suosittelijoita on kommunismia.

    Jovain 28.7.2021, 19:17

    EDIT

    Jovain 28.7.2021, 19:42

    Ettei vaan harsintajulkilausumaa tarvita näissä nuorien metsien jk lakiraja hakkuissa?

    Metsuri motokuski 28.7.2021, 20:05

    Kannataiskohan jovain perehtyä metsäalan sanastoon niin ei käyttäisi vääriä sanoja väärissä asiayhteyksissä.

    aegolius 28.7.2021, 20:33

    Jovain mainitseen viestissään sanan ”lakiraja” kolmesti. Arvaan, että niistä ensimmäinen ja viimeinen tarkoittavat harvennusmallin suosituksen alarajaa ja vain se keskimmäinen mainittu lakiraja on lakiraja.

    Lakiraja on juuri se PPA:n alaraja, jota jk-pioneeri Arvo Kettunen manaa liian korkeaksi. Järeytyminen ja metsän tuotto on hänen mukaan parempaa lakirajalla tai vähän sen alle. Olen hänen kanssa samaa mieltä siitä, että sidottu pääoma antaa silloin parhaan prosentuaalisen tuoton.

    http://kettunenarvo.blogspot.com/p/blog-page_31.html?m=1

    Jovain 28.7.2021, 21:28

    Tästä voimme olla samaa mieltä, voi olla lakirajalla jopa alle, mutta harsintahakkuut nuorissa metsissä, jotka kohdistuvat valta puustoon eivät sitä ole.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 28.7.2021, 21:32

    Kuten edellä tuotiin esiin, Tapion Maastotaulukoiden harvennusmalleista löytyy kätevimmin suositellut pohjapinta-alat ja niiden alapuolelta alhaisemmat lakirajat puulajeittain ja puuston pituuden mukaan. Hienosäätöä sitten saa tehtyä kun lukee ne Tapion syventävät ohjeet (esim. alla olevan linkin kautta), esimerkiksi kohta Ensiharvennus on oikein hyvin kirjoitettu joskin pitkähkö esitys.

    Joskus voi jatkuvan kasvatuksen metsässä olla tarpeen vetää ppa lakirajalle saakka, ellei puusto muuten ala uudistua – vaikkapa siinä Jovainin mainitsemassa ’siirtymävaiheessa’, mutta mahdollisesti myöhemminkin.

    Kuusikon 2. harvennus suositellaan näköjään nykyisin tehtäväksi yläharvennuksena.

    http://www.metsanhoidonsuositukset.fi/fi/toimenpiteet/ensiharvennus/hyvia-kaytantoja

    Vasemman reunan valikosta ”Lain vaatimukset harvennushakkkuussa jäävän puuston määrälle”.

Esillä 10 vastausta, 1,101 - 1,110 (kaikkiaan 10,134)
1 2 3 … 110 111 112 … 1 012 1 013 1 014