Jatkuva kasvatus käytännössä.

Jotain pitää olla metsänhoidossa rajusti pielessä, jos Heinävedellä jaksollisen ensiharvennus tehdään vasta 37 vuoden iässä, eikä 2. harvennusta ole tehty vielä 45 vuoden iässä! Jostain aivan märältä ja karulta suolta, tai kallion päältä voisi noin huono paikka löytyä.

No YLE esimerkissä parempaa päätehakkuutuloa ei huomioitu oikein yhteenkään kertaan kun sitä ei sijoitettu mitenkään eikä sitä saatu kiertoajan lopussakaan. Antoiko laskelma oikean kuvan vai johtiko harhaan?

”…ei mistään ulkopuolisista tuotoista..” ei tajua, että hankalahan on jk:n huonoista tuotoista on ulkopuolelle sijoittaa.

”…Ei pidä väittää, että hyvästä tukin tuotosta maksettaisiin vähemmän…” on harhaisa väite. Puiden laatu,koko ja määrä korjuukustannuksilla sävellettynä määrittelevät kantohinnan.

Joovainin kallionkielekkeeltä haetut muutamat jk-tukit ovat 0-rajan tuolla puolen.

”Ymmärtääkseni kysymys on metsänhoidosta ja sen vertailusta, ei mistään ulkopuolisista tuotoista.”

Jaa eikös Ranta sanonut, että metsänomistajat ei osaa laskea ja ymmärrä tuottoprosenteista? Jos se raha vaikka tuottaa UPM:n osakkeissa? Mä oon tästä ihan samaa mieltä tältä osin, en vaan siitä, etteikö tälläinen muualle sijoittaminen olisi käynyt muillakin mielessä.

Ja sen lisäksi oletetaan aina, että metsänhoidonterveys olisi sama molemmilla menetelmillä. Olisiko mahdollista, että JK:hon siirtyvät eivät ole oppineet kasvattamaan metsiä oikein? Tavallaan huono tuotto olisikin omaa syytä jos ei osaa vaikka tehdä oikeaa kasvatusohjelmaa?

Jos ensiharvennusta pitää odottaa 37-vuotta niin ei männyn alla kasvaneilla kuusilla ole mitään mahdollisuuksia kasvaa. Saavat lahon ja kasvavat väärällä kasvupaikalla mutta se lienee yleistä JK kasvattijilla kun pitäisi poistaa kuusialiskasvus ja siementää männyllä. Noin karulla paikalla ei tosiaan tiuhaan haeta kyllä noita JK puitakaa.

20-vuotiaassa istutuskuusikossa ja koivikossa on 150m3 puuta Heinävedelläkin.

Jos avohakkuun hakkuupoistumaksi oletetaan vaikka 300 m3 runkopuuta, joka painaa 400 kg/m3, yhteensä 120 tn, josta puolet hiiltä, tekee 60 tn. Hakkuutähteitä jäi lisäksi noin 40 tn, ellei latvuksia korjattu (olettaen että kokopuun biomassasta on 60 prosenttia runkopuuta). Yhteensä 100 tn hiiltä.

Avohakkuussa pois viedyn runkopuun aiheuttama ekosysteemin hiilivaraston poistuma plus hakkuutähteiden sekä maaperän hiilen hajoaminen voisi siis olla tässä hakkuussa luokkaa 120 tn, kuten YLE-esimerkin kuvaajasta näkyy. Laskennan aloituskohdassa ennen avohakkuuta hiiltä voisi olla luokkaa 320 tn. Tästä hakkuupoistuman ja tähteiden aiheuttama alenema (jos kaikki hakkuutähde hajoaisi kokonaisuudessaan): 320 – 12o = 200 tn saakka, ei 75 tn saakka, kuten kuvaajassa.

20 vuoden kuluessa syntyy rehevällä kasvupaikalla esimerkiksi: 150 m3 uutta runkopuun kasvua x 400 kg, tekee 60 tn josta puolet hiiltä, eli 30 tn. Plus juuret, kannot ja oksat päälle lähes saman verran (nuorissa puissa juurten ja oksien osuus kokonaisbiomassasta on suurempi kuin vanhoissa puissa), plus pintakasvillisuuden kiihtynyt kasvu, yhteensä vähintään 60 tn.

Oltaisiin siis 20 vuoden kohdalla yli puolivälissä kohti poistuneen hiilen määrän 120 tn korvautumista. 20 vuoden jälkeen puuston kasvu pääsee nopeimpaan vauhtiin ja tuo uusi metsä kasvaa keski-iässä nopeammin kuin vanha pois hakattu metsä. Eli puuttuvan erotuksen 120 – 60 = 60 saavuttamiseen ei enää mene 20:a vuotta.

40 vuoden iässä metsikön hiilen määrä voi olla jälleen saman verran kuin oli pois hakatussa metsässä oli, eli 320 m3. Avohakkuussa 40 vuotta aiemmin poistunut hiili 120 tn olisi siis lähes korvautunut.

Väite että hiilen määrän korvautumiseen menee avohakkuun jälkeen hyvin pitkä aika ei pidä paikkaansa. Jos siis en laskenut väärin jossain kohtaa. Timojen YLE-esimerkissä 40 vuodessa päästiin vasta hiilikuopan pohjalle.

https://yle.fi/aihe/a/20-10002970