Jatkuva kasvatus käytännössä.

Olin havaitsevinani tekstin aikaisemmin ”jos tarkkoja ollaan”, eiköhän näillä teksteillä käytännössä samaa tarkoiteta. Oli siellä teksteissä havaittavissa aikaisemmin myös ko. laskentaesimerkin metsästä, että oli kaistalehakkuusta eli avohakkuusta, eli kysymys oli tukkimetsästä, joka ei millään muotoa näy jk:n loituksessa tai laskennan jatkohoidossa, ei ainakaan laskennan puunhinnassa. Pitäisi olla tuplat.

Ne %:t on erilaisia eri henkilöillä ja – tapauksissa.  Sinun stetsonista kaivettu voi olla toisella reaalikorkoa.  Jos lasketaan bruttona tulot ja kulut,  niin sen käsittänee  jokainen että verot pitää vähentää tulosta lopuksi.

Jovain on ihan ulapalla ed. kommentissaan. En kommentoi sitä sen enempää.

Voi olla että jos jos-sana ei olisi tiellä niin lehmätkin lentäisi.

Edelleen voi miettiä mihin pankit ja yritykset tarvitsevat sijoittajan rahoja jos korko on jos, jyrkkä ehkä mielipide siis.

Onko jatkuvan kasvatuksen ja tulvasuojelun tavoitteita mahdollista yhdistää varastoimalla kevättulvavesiä ojitusalueille? Esimerkiksi voitaisiin rakentaa laskuojiin säädettäviä pohjapatoja tulvasuojeluun tarkoitetuilla määrärahoilla?

http://www.hs.fi/mielipide/art-2000008173841.html

Olen jo vuosia ihmetellyt, mikä taho on antanut luvan ns. jatkuvalle kasvatukselle? Kaikille suomalaisille on päivän selvää, että jk aiheuttaa tulvia, kuten AJ edellä kirjoittaa. Silti jk:ta mainostetaan lähes rikolliseen tyyliin nimenomaan tulvia estävänä menetelmänä. Mikä taho tulvista viime kädessä vastaa?