› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,441 - 14,450 (kaikkiaan 14,455)
1 2 3 … 1 444 1 445 1 446

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • narisija 19.5.2025, 10:08

    Erkki Lähde kirjoittaa Maasedun tulevaisuudessa jk-kasvatuksen tuottavan puuta 30% jaksollista enemmän, sekä muita tuotteita. On hulluja kirjoitellut ennenkin, ei ole silmään noin hulluja ennen sattunut. Oma kokemus jk:sta rajoittuu yhteen karukkokangas kuvioon, 1956 hakattiin isäukon kanssa kaikki huonot puut pois, väljyyttä tuli. Valitettavasti kuvio, n. 0,5 ha oli yhtä harva vielä 50 vuotta myöhemmin, jolloin tehtiin aukko, äestys ja kylvö, nyt siinä on täystiheä 3 – 4 metrinen taimikko.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.5.2025, 10:32

    Kiitos Perko runkoluvuista. Sinun esimerkkimetsikkösi on melko harva, alle 300 runkoa plus alle kuitupuun koon taimet. Tuore kangas ehkä heinittyy tuolla tiheydellä ja uudistuminen heikkenee. Harvassa pitkän latvuksen omaavat puut kasvavat nopeasti, mutta saatava tukki voi olla paksulustoista. Valinnan varaa harvennukseen rungon laadun perusteella ei ole paljon. Keskitilavuus 150 m3/ha, kasvuprosentti hyvä, ja 10-20 vuoden välein voi harventaa – niin kauan kuin ikiliikkuja toimii.

    Perko 19.5.2025, 12:09

    A J, eipä kestä kiitellä, olen noita piimätellyt siiheksi kunnes arvostelu  tasaantuu.  Noissa lukemissani on sitä pysyvää kasvua ja tuottavuutta jolla  EL ja  ym jk metsänpitäjät   pystyvät nostamaan tuottavuuden kasvussa  30% ja tulon 60% !  niin se on verrattu  paljaanmaan tuottavuudesta.  Kymmenen  vuotta sitten keksittiin arvokasvun rinnakkais tuotto, nyt on tukkipuun lisäkasvu sen päälle!   Sen lisäksi  on havaittu väljyyden etu isoilla puilla.  Toimii  niin kauan  minkä pittää  puita  kasvussa.

    Oli jollain pitkänajan kasvatus, harmi ettei uutta puustoa ole sinne ilmestynyt.  Saattoiko siinä 70 vuotta sitten ”huonojen ” poistossa lähteä myös ne valmiit puunalut, propsit  ja jopa myöhemminkin ennakkoraivauksissa  tuhoutua ennakoiva metsä.  Noin siinä usein käy  ja varmasti kävikin, tiedän omasta  kokemuksesta, silloin järki  ei ollut kehittynyt ja uskoin  vahvasti neuvontaan. Siinä se tuhoutui seuraava metsä monesta kohtaan, osaan vain oli raivaus tarpeen  mutta muuten ei niihin tukkipuun alkuihin.    Neuvonta kulttuuri on hankala korjata!

    narisija 19.5.2025, 12:23

    Jos AJ viittasit narisijan viestiin, niin ei lähtenyt kuin vain tarrit, ei voi sanoa, etteikö yhtäkään uutta olisi tullut aukkoihin, mutta ei montaa. Toki jäljelle jääneet oli kasvaneet, mutta uusia ei tullut, vaikka aikaa kului rapiat 1/2 vuosisataa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 19.5.2025, 12:58

    Kiitos narisijalle havainnoista, nuo pitkäaikaiset seurannat ovat arvokkaita.  Kirjoitin edellä Perkolle yleisesti havainnoista joita on tehty – joskin kokonaiskuvan muodostaminen on vielä epävarmalla pohjalla. Käytännön kokeiluja vaan lisää niin kuva selkenee. Sauli Valkosen ja muiden Luken havaintojen mukaan jk-metsät ja pienaukot voivat taimettua paikoin hyvinkin.

    Markku Nygrenin kirjassa kuvataan metsäpuiden uudistumisbiologiaa ja tiheä heinikko ei sen mukaan ole siementen itämiselle eikä sirkkataimien kasvulle otollinen ympäristö. Esimerkiksi rahkasammal on parempi.

    Perko 19.5.2025, 13:29

    Kerroit  ; ”jk:sta rajoittuu yhteen karukkokangas kuvioon, 1956 hakattiin isäukon kanssa kaikki huonot puut pois, väljyyttä tuli. ”  Kuka on silloin sanonut  mitä  se  jäämä puusto on ?   Tuollaisten oletusten perusteella on hankala sanoa mitään mihin on ollut tavoite. Miksi siitä ei ole  hakattu tukkipuuta 2 -3-kertaa myyntiin ennen paljaaksihakkuuta?

    narisija 19.5.2025, 14:53

    ”Miksi siitä ei hakattu tukkipuuta 2 – 3 kertaa..”

    Alkoi naurattaan kun tuon luin.

    Isäukko haki väljennyksellä taimia, se nyt ei mikään koe ollut, mutta oletus toki oli, että alueelle taimia tulisi.

    Jovain Jovain 20.5.2025, 07:53

    Vielä 60 luvulla metsät olivat tiukasti viranomaisen valvonnassa. Metsien pilalle harsintaa ei jatkettu. Se olisikin metsänhoito liian helppoa, jos metsänhoidon onnistumiseen (oletus) riittäisi. Ei se riitä tälläkään hetkellä ja ei taida lain laatijankaan oletus riittää?  Vielä 60 luvulla kasvunsa päättäneet ja muuten uusiutumattomiksi luokitellut metsät, ohjattiin keinollisen uudistamisen piiriin (viljely). Ja uusiutuvat metsät, valtaosa kasvatettavia metsiä, niiden osalta kasvatusta jatkettiin. Ei siihen aikaan metsiä hakattu aukeaksi, jos kasvattuksen edellytykset olivat olemassa. Tällä hetkellä niin tehdään ja tyyli on aika paljonkin erilainen. Avohakkuilla ja uusiutumattomien metsien kulttuurilla (paljasmaa), metsänhoitoa ohjataan?

    Perko 20.5.2025, 08:55

    Päijät-Hämeessä kerättiin koivuja ”hankintana” näkikö, muistaako  Visa tai joku  miten hankinta toimi.  Oliko omalla kalustolla vai urakoitsijoilla ehkä jollain  maatalouskalustollakin toimittiinko?

    Noista -56  hakkuista  ja niiden vertauksista  tutkittuihin tuloksiin yhdistely on syytä hylätä. Kirjoittajalla on virheelliset perustiedot  menetelmistä.  Tyhmyydellään hörhöttely  ei sitä korjaa.

    narisija 20.5.2025, 11:47

    Kirjoittajalla on virheelliset perustiedot menetelmistä. Tyhmyydellä hörhöttely ei sitä korjaa.

    No eikös nim. Perko:n olisi silloin syytä lopettaa tyhmyydessään hörhöttelynsä?

Esillä 10 vastausta, 14,441 - 14,450 (kaikkiaan 14,455)
1 2 3 … 1 444 1 445 1 446