› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,451 - 14,460 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 1 445 1 446 1 447 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Metsuri motokuski 20.5.2025, 12:29

    No jos jovain kaipaa harsintahakkuita niin mikä estää niin tekemästä. Kun käyt tutustumassa osaran tilanteeseen Wikipediassa niin näet mihin se johtaa. Toki voit omia metsiäsi hoitaa harsinnalla mutta kannattaako muille sitä tyrkyttää, kun tulokset ovat todettu huonoksi ?

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli 20.5.2025, 12:42

    Osaran puuston kasvu on menestys aurauksen takia. Tukkiprosentti jää kuitenkin pieneksi heikon taimiaineksen takia, jota haalittiin pitkin suomea ja ruotsiakin kuulon mukaan.

    Metsuri motokuski 20.5.2025, 12:51

    Tukiprosentista ei ole mitään käsitystä kun on pääosin tehty ensiharvennuksia ja osin jo toista harvennusta. Yleensä harvennuksessa ei tuo tukkiprosentti ole kummoinen.  Siinä olet oikeassa että tuohon aikaan tuotiin niin siementä kuin taimiakin ruotsista. Joskus tuli harvennettu itsekin motolla noita ruotsissa tuotuja siemenillä kylvettyjä metsiä.  Niissä ainakin oli tervarosoa aika paljon. Metsänomistaja tuolloin arveli syyksi siemenen alkuperää. Tiedä sitten.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 20.5.2025, 12:58

    Jovain. Ei nykyinen metsälaki ja ohjeet estä luontaisen uudistamisen käyttöä jos edellytykset siihen on tai jopa valmista taimistoa.

    Kalle Kehveli Kalle Kehveli 20.5.2025, 13:08

    Joskus tuli harvennettu itsekin motolla noita ruotsissa tuotuja siemenillä kylvettyjä metsiä.  Niissä ainakin oli tervarosoa aika paljon. 

    Tuo voi selittää tervasroson runsauden etelä-lapissa ja länsirajalla.

    Jovain Jovain 20.5.2025, 21:21

    AJ: Laki ei estä luontaisen uudistamisen käyttöä, mutta estää käytännössä valmiit luonnon taimistot. Laki ohjaa avohakkuisiin, niin myös pienaukoissa. Tuskin kannattaa pienaukkoja, sen paremmin kuin muutakaan luontaista uudistamista käyttää, jos edellytyksiä luontaiselle uudistamiselle ei ole.  Laki tämän sallii ja siinä mielessä keskustelu on vähän turhaa. Sen on myös tutkimus osoittanut, valmiit luontaiset taimistot ja uusiutuvat metsät. Mutta myös puuhuollon esteettömän toiminnan?

    mehtäukko 21.5.2025, 07:23

    ”..Laki ei estä luontaisen uudistamisen käyttöä, mutta estää käytännössä valmiit luonnon taimistot…”

    Mihin tuo väite perustuu?

    Perko 21.5.2025, 08:42

    Hynynen on selvittänyt  asian avohakkuilla.

    https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwi6qLva67ONAxWHgSoKHbPsA1IQFnoECBUQAQ&url=https%3A%2F%2Fyle.fi%2Fa%2F3-12166106&usg=AOvVaw0Og4CVAvDHYe39zJphiLvO&opi=89978449

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.5.2025, 10:20

    Jovain, ajatuksesi kulkee oikeaan suuntaan, mutta jää puolitiehen. Luontaisen uudistumisen todennäköisyyttä nimittäin parannetaan huimasti tekemällä maanmuokkaus. Jos katselet metsässä onko luontaisen uudistumisen edellytyksiä, saatat erehtyä hylkäämään ajatuksen kun valmiita taimia ei näy. Siemeniä on voinut tippua maahan, mutta ne eivät ole itäneet tai sirkkataimet ovat lannistuneet pintakasvillisuuden sekaan.

    Perkon linkissä kiinnitetään huomiota oikeaan asiaan eli uudistamisen tekemättä jättämiseen ja sen mahdollisiin puuntuotantovaikutuksiin vuoden 2014 uuden metsälain jälkeen. Jos joka vuosi jäisi kymmeniä tuhansia hehtaareita avohakkuualoja heikolle ja hitaalle uudistamiselle, kyllä se alkaisi aikanaan näkyä kasvussa. Samaan suuntaan vaikuttavat puuntuotannon kannalta liian aikaisin eli hyvässä kasvuvaiheessa uudistetut metsät tai jk-metsistä poimitut tukkipuut.

    Perko 21.5.2025, 11:05

    A J ,  ”  liian aikaisin eli hyvässä kasvuvaiheessa uudistetut metsät tai jk-metsistä poimitut tukkipuut.”  Noilla  ei ole  yhteyttä , tuho ja jk ssa kasvun- ja tuotavuuden nosto !    Kuin yö ja päivä.

Esillä 10 vastausta, 14,451 - 14,460 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 1 445 1 446 1 447 … 1 537 1 538 1 539