› Keskustelut › Metsänhoito › Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 14,461 - 14,470 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 1 446 1 447 1 448 … 1 537 1 538 1 539

  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Lähetetty: 15.2.2021, 16:53

    Merkitty: 

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

    Tekijä
    Berza
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 21.5.2025, 11:14

    Mielestäni liian aikaisin riippuu metsikön tai puun suhteellisesta arvokasvusta molemmissa.

    Jovain Jovain 21.5.2025, 13:12

    ”Kuin yö ja päivä”, näin se on, eihän ”jk metsistä poimitut tukkipuut” tarkoita kasvun hiipumista tai loppumista, vaan on kasvutekijä, jk metsissä arvokasvu jatkuu. Jk ei myöskään ole toimimaton ikiliikkuja, sitä tuskin kannattaa todistella. Vaan luonnon taimistot ja uusiutuvat metsät kannattaa ottaa huomioon metsänhoidon suunnittelussa. Siitä tuskin puuhuolto ja konemiehet tykkäävät. Veikkaisin kuitenkin, että menettelytapana ja metsänhoidon puutteina, näkyy jo metsien kasvussa.

    mehtäukko 21.5.2025, 14:01

    ”…Jk ei myöskään ole toimimaton ikiliikkuja, sitä tuskin kannattaa todistella…”

    Jojosta ei saa aina selvyyttä,perkoliselle naputa tuo kalloonsa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.5.2025, 14:06

    jatkuvakasvatus.fi-sivustolla on nyt tallenne 14.5. seminaarista.

    Jovain Jovain 22.5.2025, 08:16

    Yli kymmenen vuoden ajalta kokemustietoa peitteisestä metsänhoidosta. Jatkuvan kasvatuksen yhdistys Silva ry ja metsäpalveluyritykset, Arvometsä Oy, Innofor Oy ja Metsätietopalvelu Silmu Oy. Erilaisia lähestymistapoja peitteiseen metsänhoitoon, myös luontaista jaksottaista, kun metsänhoito halutaan säilyttää peitteisenä.

    konstapylkkerö2 22.5.2025, 08:46

    Minulla on kokemusta n. 50 vuotta luontaisesta uudistamisesta metsänhoidossa. Jk:sta yli 10 v.

    mehtäukko 22.5.2025, 09:04

    On itsensä pettämistä höynähtää kaupallisten puljujen ”kokemustietojen” uskoteltavaksi. Luonnonlait pelaavat pitkälti monessa asiassa. Jos niitä ei käsitä, hukassapa on.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.5.2025, 10:05

    Norokorpi: avohakkuualalla on runsaasti lajeja, mutta ei niinkään uhanalaisia lajeja. Myös luonto itse tekee avoimia aloja – joskin niiden ominaisuudet poikkeavat ihmisen tekemistä. Norokorpi kyllä mainitsee, että osa uhanalaisista hyötyy avoaloista: perinneympäristöjen kuten niittyjen ja paloalueiden lajeissa on paljon uhanalaisia.

    Suurin monimuotoisuus maisematasolla saavutetaan, kun mukana on myös nuoria metsän sukkessiovaiheita. Jännä nähdä miten aidon jatkuvan kasvatuksen sertifikaatti suhtautuu tähän kysymykseen ja mitä se suosittelee jäävän puuston tiheydeksi.

    http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/bdec017c-8c03-4304-863f-a38c93e1a02f

    mehtäukko 22.5.2025, 10:53

    ”…Hiiltä karkaa tehostetusti ilmaan ja vesiin..” ,- väite muokatulta avohakkuulta.

    Onko ”Tietäjillä” kuinkakin pasmat sekaisin? Yksi kertoo yhtä, toinen päinvastaista!

    A.Jalkanen A.Jalkanen 22.5.2025, 11:05

    No karkaa kyllä, koska avohakkuualan olosuhteet ovat otolliset hajoamiselle ja lahoamiselle. Muokkauksella vielä tehostetaan prosessia: ravinnekierto nopeutuu ja sitä myötä puuston kasvu. Se on sitten eri asia mikä on alueen hiilitase pitkällä aikavälillä: peitteisessä metsässä tapahtuu vähemmän ja hitaammin, joten hiilenkin määrä vaihtelee vähemmän. On mahdollista että silloin vesistöpäästötkin ovat pienemmät mutta tähän tarvitaan lisää tutkimusta. Vesistöpäästöt ovat paljon merkittävämmät turvemaalla kuin kivennäismaalla, etenkin jos hajoava turvekerros on paksu.

Esillä 10 vastausta, 14,461 - 14,470 (kaikkiaan 15,381)
1 2 3 … 1 446 1 447 1 448 … 1 537 1 538 1 539