Jatkuva kasvatus käytännössä.

Niin, maapohja arvostetaan summa-arvomenetelmässä taulukkoarvoihin. Itse lasken sen nollaksi.

Edit. >Itse laskisin edellisen kierron tulot sinne ja seuraava investointi mietitään sitten uudelta pohjalta.

Juuri näin. Luulen, että tässä tuo ajatusero Puukin kanssa tuli.

Jovain voi aivan vapaasti lyödä pöytään parempia jk-tietoja. En ala kilpasille.

Ei noihin jovainin jorinoihin kannata reagoida .  Syytä jättää kommentoimatta. Solmussa ajatustensa kanssa kun Rölli-peikko.

Jos lasketaan edellisen puusukupolven kiertoajan tuotoksi päätehakkuun tulot, niin sehän on laskentatavan mukaista, kun lasketaan päättymättömien kiertoaikojen tuottojen ja menojen erotuksia NNA;hin. Mutta kun mietitään todellista tilannetta, niin ei ole juuri järkeä laskea nykyhetken tuloja jonnekin aikoja sitten luont. syntyneen/viljellyn metsän tuloihin. Se on lähinnä laskelmalla sumutusta.

Koska useimmiten lisäksi vertailulaskelmissa on optimoitu vain jk:a ja tasaikästä ei,niin lopputulos on huttua.     Jalostetun alkuperän pottitaimet ja sopiva maanmuokkaus lisää metsän kokonaiskasvua yllättävän paljon  , kuten  jokainen metsien kasvuja   seurannut tietää.

Kun esim sitä vertaa tutkimustuloksiin joissa kerrotaan eh-kuusikon kasvun (turvemaalla) kestävän 60 vuotta ja toisaalta on tutkimuksia (pitkäaik. jk-koekentät) joissa jk-metsän taimettuminen rk-ikään asti saattaa kestää n. 40 vuotta, niin jotain johtopäätöksiä niistä on helppo tehdä.  Pitää olla sokea tai sitten kytköksiä jk-firmaan, jos eroja ei osaa ottaa huomioon jo ilman laskelmiakin.  Laskeminen vahvistaa niiden erojen olemassa olon  useimmissa tapauksissa.

Prolongaaminen on suht. yksinkertainen laskentatapa alkaa laskea jonkin tietyn kuvion tod.näk. tulosta, jos haluaa laskea koron vaikutusta lopputulokseen.   NNA-laskelma on sen käänteislaskelma eikä ole ristiriidassa prolongauksen kanssa, jos otetaan huomioon kaikki kulut ja tulot aloitustilanteessa.

Erilainen riskitaso on sitten eräs tekijä joka kannattaa ottaa huomioon myös. Juurikääpäriskit, tuulituhoriskit ym.   Ja esim. th:kin joutuu tekemään myös jk:n harrastamisessa, vaikka niitä ei yleensä näy jk:n esityksissä . Hommahan voi olla hyvä (jk) jos kaikki palikat on kohdillaan metsässä. Mutta väkisin vääntäminen se aina edullisimmaksi ja parhaaksi (hiilitase)   ärsyttää eikä ole oikein varsinkaan uusia metsänomistajia kohtaan joilla ei useimmiten ole vielä kokemuspohjaa metsänhoidosta.  Eikä s e ole oikein ketään kohtaan koska mainostaminen voi vaikuttaa tulevaisuudessa sallituihin metsänhoitotapoihin.

Joo, voi sen laskea noinkin. Minäkin muistan , kun velipojan kanssa istutettiin ku-taimia n. 45 vuotta sitten.  Nyt on 2. harvennus tulossa siihen metsään.   Muistan sen kun tein  taimikossa th:n mutta sopivaa korkokantaa taaksepäin laskelmaan en osaa sanoa, koska inflaaatio% vaihteluineen ,   puutavaralajien kantohinnat ja maksetut verot ja niiden yhteisvaikutus ei ole muistissa.    Nykyhetken tulot kannattaa laskea nykyhetkeen eikä menneiden aikojen tuloihin jotta laskelman lopputulos  olisi lähempänä todellista tilannetta.    Nykyään on hyvin epätodennäköstä, että puun hinnat palaisi entisiin aikojen hintasolle  tai työn ja tarvikkeiden hinnat suht. puun hintaan entiselleen.     %.:ja voidaan pyöritellä niin haluttaessa miten tahansa mutta välttämättä ei  kerro ne laskelmat lähinnä oikeaa lopputulosta.

Pelkkä NNA-laskelma voi olla jossain tilanteessa niin keinotekoinen arvio kuin olla voi.  Myös jk voi olla kaikkein keinotekoisin metsänkäsittelymenetelmä , jos olosuhteet ei sitä suosi ja silti yrittetään saada se paperilla parhaaksi.