Jatkuva kasvatus käytännössä.

Mehtäukko, ei ole selityksiä myöskään mitä tulee puukauppatapaan. Näistä huolen aiheistasi, isännättömästä rahasta, alv palautuksista, metsänomistajien korjuusta ja siitä, että puukauppa ja korjuu (ostopalveluina) hoidetaan oman toimialan ja kirjanpidon kautta. Sopii erinomaisen hyvin myös jk hakkuisiin. Saa kotiuttaa ne hyvät kaupat ja verotuksen kautta tulevat etuudet eli vähennykset. Voi myös paremmin vaikuttaa oman metsän tapahtumiin.

Puulla ei ole kahdenlaista hintataulukkoa. Ei ole havaintoa, että jk puusta maksettaisiin vähemmän. Korjuun kustannuksen korkeampi hinta ei ole olennainen sekään. Ostajat käyttävät sitä jopa kaupan myyntivalttina.

Että hyvin on päästy kaupoille ja uskon niin jatkossakin. Puunostajalle sopii myös laskulle, joka tarkoittaa myös sitä, että ei mennä perinteisen perinnän ja jopa ”ilmaispalvelujen” kautta. On seikka, joka ansaitsee laajemman tarkastelun.

Niin, puun kasvua on helpoin mitata taaksepäin, kun se on todennettavissa.  Ja siitä voi päätellä nykyisen uudistetun metsän kasvunkin suurin piirtein, jos jatketaan samalla tyylillä . ( Mm.  jalostus,maanmuokkaus ja ilmaston lämpeneminen ym. vaikuttaa kasvuun  myös).  Mutta jos käytännön tilanteessa teet leimikon ja hakkuutat sen , niin ei ole juuri mitään hyötyä alkaa rätnäämään miten paljon sen NNa olisi ollut 50-60 vuotta sitten.   Teoriassa se voi olla kiinnostava tieto mutta talouden ja kannattavuuden kannalta kiinnostaa enemmän nykyhetki ja metsän tulevan kehityksen ennakointi.

Pukkala osaa asiansa varmasti hyvin.  Esim. vuosia sitten hänen esityksensä jk:n tuottavuudesta vs tasaikäinen kasvatus oli vakuuttava ja lopuksi kun kertoi, että kannattaa ottaa itse selvää , jos ja kun  asiat  ei  selviä heti  , oli parasta esityksen antia.

Jaksollisen kasvatuksen vannoutuneet kannattajat pitävät toisinajattelijoita vähintäänkin pikkurikollisina. Jos joku rikkoo lakia, niin pitää tehdä rikosilmoitus.

Pidän käsitykseni mukaan itseäni lähinnä jaksollisena kasvattajana. (jos nyt mitään edes ymmärrän näistä minusta joutavista määritelmistä – EVVK) Silti pidän jatkuvan kasvatuksen harjoittamista ja sen tutkimista hyvänä asiana. Saadaan komemusta ja tietoa, joka saattaa olla kullanarvoista, jos ulkoiset paineet johtavat avohakkuista luopumiseen. En alkuunkaan ymmärrä täällä aiheesta joidenkin valtavaa paheksuntaa.

Jk:n tutkiminen on tietysti hyvä asia.  Ei ole ollenkaan huono menetelmä sekään, jos on olosuhtteet sopivat.  Ainut huonopuoli on juuri mainostajien mahdollinen oman edun tavoittelu tutkimusten ja mainostuksen avulla. Se vaikuttaa niihin  mahdollisuuksiin mitä   metsissä voi tulevaisuuudessa tehdä.   Esim.” paras hiilensidonta jk:lla ” on ihan puppua.  Sitä kun rummutettaan aikansa,niin kohta on jk ainut sallittu menetelmä suuren yleisön mielesta ja EU:n päättäjien mielestä myös..  ”Ulkoiset paineet” siis lopetti järkevän metsätalouden harjoittamisen….jos….

Olisiko niin, karkeasti yksinkertaistaen ja vain puuntuotanto huomioiden, että jatkuva kasvatus on uudistamisriskiä sietävän mutta korkeaa suhteellista tuottoa haluavan (isoon investointiin sisältyvää tuottoriskiä kaihtavan) metsänomistajan vaihtoehto? Jaksollinen kasvattaja investoi uudistamisen varmuuteen, ja saa palkakseen varman, euroissa suuremman mutta prosenteissa alemman tuoton.