Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä.

Esillä 10 vastausta, 1,471 - 1,480 (kaikkiaan 14,579)
  • Jatkuva kasvatus käytännössä.

    Sain seurata vierestä erästä jatkuvan kasvatuksen ” koealaa”

    Eräs sijoittajayhtiö reilu 10 v sitten arveli säästävänsä uudistuskuluissa ja hakkuutti aika suuren kuvion tähän malliin.

    En ollut ainoa, joka tätä kävi ihmettelemässä, huonolaatuisia kuusen kärähköitä ja koivuja ehken 600 runkoa / ha.lla.

    Oli ihan mielenkiintoista seurata metsän kehitystä, tai oikeammin kehittämättömyyttä.

    En tiedä sanoa, kuka tämän pöljyyden lopulta huomasi ja tänä talvena oli tämä metsä käyty pistämässä aukoksi.

    Siinä meni toistakymmentä vuotta lähes hukkaan, tuskin kasvua oli tuolla kuviolla kiintoakaan ha.lla.

    Lieneekö ryhmäläisillä omakohtaista kokemusta tai näkemystä tästä kasvatus mallista ?

  • Jalapa

    Kun päätehakkuun tuloista vähennettynä tilan ostohinta jää rahaa käteen. Tästä vielä vähennän laikutuksen ja taimien hinnan, jää vieläkin rahaa (paljon) . Onko tämä sitten huono diili?

    Miksen käyttäisi tätä ’ylijäämää’ uuteen sijoitukseen? (taimikko etc)

    Osakesijoituksetkin tuottavat osinkoja, ja nämä rahat ohjaan takaisin markkinoille.

    Missä kohtaa tein tappiota?

    Gla Gla

    AJ: ”Olisiko niin, karkeasti yksinkertaistaen ja vain puuntuotanto huomioiden, että jatkuva kasvatus on uudistamisriskiä sietävän mutta tuottoriskiä kaihtavan metsänomistajan vaihtoehto?”

    Minusta metsässä ei voi yksinkertaistaa asioita. Biologia on niin monitahoinen juttu. Mutta jos jotain pitää yksinkertaistaa, niin lähtötilanteesta riippuva onnistumisen todennäköisyys. Kaksi tekijää eli nykyinen puusto ja kasvupaikka. Varttunut kuusikko on huono lähtökohta pl. jokin sopiva korpityyppinen paikka. Muuten pitää olla valopuuvaltainen ylispuusto tai ainakin sekametsä. Silloin voi sädekehä pään päällä muutaman harvennuskerran ajan kasvatella erirakenteista metsää, täydennysistuttaa taimettumatta jääneitä kohtia ja puhua jatkuvasta kasvatuksesta, kunnes tuloksena on kuusikko. Sitten ei enää kannata edes haaveilla jatkuvuudesta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Näinhän se on, Gla. Yritin kuvata päätöksentekijän ajatusmaailmaa silloin kun tehdään valintaa kahden metsänkasvatusmallin välillä. Jos lähtökohta on optimaalinen eli on sopiva kasvupaikka ja sopiva puusto, eli esimerkiksi juuri korpi tai mustikkatyypin kivennäismaa jossa kasvaa valmiiksi erirakenteinen sekametsä, niin sitten voi ehkä navigoida mallien välillä käyttäen nna-laskelmaa.

    Rane

    Pukkalalta voisi kysyä että kun täällä Kajaanissa Arvometsä (Pukkalan omistama firma) näyttää rahastojen metsissä siirtyneen jaksollisen kasvatuksen menetelmien(siemenpuuhakkuut,äestys ja koneellinen männyn kylvö,ensiharvennukset) käyttöön niin onko jouduttu luopumaan puhdasoppisuudesta ja miksi näin?

    Gla Gla

    Alan keskusteluun pitäisi tuoda mukaan entistä selvemmin edellisessä kommentissani ollut erirakenteisen metsän kasvatus jaksollisena menetelmänä. Silloin päästäisiin asiaan ja koivikon alikasvoskuusikon kasvattamisella ei tulisi harhautettua porukkaa jatkuvaan kasvatukseen, koska se ei sitä ole. Jotenkin on hämmästyttävää, että edelleen jaksollinen kasvatus nähdään tasarakenteisen, pahimmillaan (jota tietyt tahot tietysti käyttävät lyömäaseena) yhden puulajin metsikön kasvatuksena. Ja että sitä hoidetaan avohakkuin. Erirakenteisen sekametsän kiertoaika on pidempi, joten avohakkuut toistuu harvemmin.

    Visakallo Visakallo

    Jatkuva kasvatus on käytännössä vain yksi hakkuukerta. Seuraava hakkuu johtaa lähes aina jaksolliseen kasvatukseen. Tämä pitäisi mainita jatkuvaa kasvatusta markkinoitaessa, jos kuluttaja- ja tuotevastuu koskisi myös metsänhoitoon liittyvää markkinointia. Tätä puutetta käytetetää estoitta hyväksi niin kauan kunnes laki tältä osin tehdään.

    Gla Gla

    Olisihan tämänkin riviin istutetun koivikon olemus aivan erilainen ilman alikasvoskuusikkoa:

    http://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/puupeltoa-tamakin/

    Puupelto, jossa päätehakkuu lähestyisi. Nyt tuo säilyy metsänä vielä kymmeniä vuosia ja luontoarvot ovat jatkuvasti niin hyvät kuin talousmetsässä mahdollista.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Gla. Kaksijaksoinen metsä (koivun ylispuusto & kuusen alikasvos) kuuluu jaksolliseen malliin kyllä. Olisiko vielä muita tapauksia, joissa jaksollinen kasvattaja erityisesti pyrkisi erirakenteisuuteen? Aika harvassa ne taitavat olla. Sen sijaan sekametsään voidaan pyrkiä ja pitäisikin.

    aegolius aegolius

    Joo, tämä näyttää poistetun. Puuki kirjoitti tämän klo 11.37:

    >Puuki kirjoitti:

    >Juu. Tai sitten niin, että jk on lisääntynyttä riskiä ja parempaaa %-tuottoa mutta huonompaa eurotuottoa ja kok. tuottoa hakevan valinta.  Sopii myös hälläväliä tyypeille jotka ei osaa lisäksi Wanhan ajan laskentoa juuri ollenkaan – %:t vain merkkaa jotain, jos joku niin on kertonut.

    Olisi kyllä mukava tietää miksi tämä lähti taivaan tuuliin. Ei solvauksia ja liittyy vielä aiheeseenkin. Mielenkiintoista.

    Gla Gla

    ”Kaksijaksoinen metsä (koivun ylispuusto & kuusen alikasvos) kuuluu jaksolliseen malliin kyllä. Olisiko vielä muita tapauksia, joissa jaksollinen kasvattaja erityisesti pyrkisi erirakenteisuuteen? Aika harvassa ne taitavat olla. Sen sijaan sekametsään voidaan pyrkiä ja pitäisikin.”

    Tuohan se perusvaihtoehto on. Mutta kun lähdetään sekametsää kasvattamaan ja siihen tulee erirakenteisuutta, menee herkästi jaksot sekaisin. Kun rakenne ei ole kahden puulajin muodostama (esim. koivu + kuusi) selkeästi ylispuu + alikasvoskohde, puhun mielummin erirakenteisesta ja tässä kohtaa siis jaksollisesta kasvatuksesta. Kuvassani on perinteinen kaksijaksoinen koivun ja kuusen muodostama kuvio, jossa on satunnaisia muita puulajeja sekapuustona. Paikoin on jopa mänty noussut kuitupuun mittaan. Se oli aikaa ennen peurakannan räjähdystä.

Esillä 10 vastausta, 1,471 - 1,480 (kaikkiaan 14,579)